Digital Omnibus – ehdotukset data-asetuksen (Data Act) kannalta

Omnibus-lainsäädännöllä tarkoitetaan yleensä lakiesitystä, jossa ehdotetaan muutoksia useisiin eri lakeihin samalla kertaa. Vaikka tälle käsitteelle ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä määritelmää, omnibuseille on ominaista, että niissä käsiteltävät aiheet ovat sekä samankaltaisia että laaja-alaisia. 

Nyt julkaistu digitaalinen omnibuspaketti sisältää ehdotuksia useita eri säädöksiä koskeviksi muutoksiksi. Paketti on jaettu kahteen osaan: Ensimmäinen osa keskittyy erinäisiin dataan liittyviin säädöksiin sekä henkilötietoihin liittyviin säädöksiin. Toisessa osassa keskitytään puhtaasti tekoälyasetukseen. Kahtiajaon tarkoituksena saattaa olla se, että esitysten kiireellisempi osio, eli tekoälyasetusta koskevat muutokset, saataisiin käsiteltyä mahdollisimman nopeasti. 

Datan hyödyntämistä koskevien säädösten yhdistäminen 

Datanhallinta-asetus (EU) 2022/868, datan vapaata liikkuvuutta koskeva asetus (EU) 2018/1807 sekä avoimen datan direktiivi (EU) 2019/1024 ehdotetaan yhdistettäväksi data-asetukseen. Tämä tarkoittaisi sitä, että vanhat säädökset kumottaisiin ja niiden jäljelle jäävät osat sisällytettäisiin osaksi uutta, huomattavasti nykyistä laajempaa data-asetustekstiä. Lopputuloksena olisi yksi säädös Euroopan datatalouden sääntelyyn.

Julkisen sektorin datan uudelleenkäyttöä varten luotaisiin siis yhtenäinen kehys, jossa avoimen ja suojatun datan (kuten liikesalaisuudet, tilastollinen salassapito, tekijänoikeudet ja henkilötiedot) uudelleenkäytön säännöt koottaisiin datasäädöksen uuteen lukuun.

Datan uudelleenkäyttämistä koskevat ehdot säilyisivät kuitenkin suurelta osin ennallaan, Asetukseen ehdotetaan kuitenkin lisättäväksi mahdollisuus asettaa hyvin suuria toimijoita (erityisesti digimarkkinasäädöksen nojalla määritellyt ns. portinvartija -yritykset) koskevia tiukempia ehtoja ja korkeampia lisenssimaksuja datan uudelleen käytölle.

Todellisuudessa nyt kumottavaksi ehdotettujen säädösten vaikutus eurooppalaisessa yrityskentässä on ollut melko vaatimatonta. Säädösten soveltamisala on ollut melko kapea ja ne ovat jääneet yleisesti huonosti tunnetuiksi. Esitys toki yksinkertaistaa sääntely-ympäristöä siinä mielessä, että saman aihepiirin sääntely kootaan yhteen.

Datanhallinta-asetuksella luotiin lisäksi kaksi toistaiseksi varsin maltilliselle käytölle jäänyttä uutta konseptia: Datan välityspalvelut sekä data-altruismi. Datan välityspalveluihin liittyvä pakollinen ilmoitusmenettely korvattaisiin vapaaehtoisella rekisteröintimenettelyllä, ja kansalliset rekisterit vaihdettaisiin EU:n kattaviin rekistereihin. Data-altruismia koskevaa sääntelyä kevennettäisiin, mikä tarkoittaisi raportointi- ja läpinäkyvyysvelvoitteiden vähentämistä sekä suunnitellun ”sääntökirjan” poistamista.

Kovinkaan monen yrityksen päivittäisessä toiminnassa nämä uudet konseptit eivät ole näkyneet tähänkään mennessä. Datan välityspalveluita on koko Euroopassa rekisteröity kolmisenkymmentä kappaletta. Data-altruismi vaikuttaa jääneen lähinnä ideologiseksi kuriositeetiksi.

Liikesalaisuuksien suoja 

Itse data-asetukseen ehdotetuissa muutoksissa on tuntua siitä, että toimijakentän huolia liikesalaisuuksien paljastumisen osalta on kuultu. Liikesalaisuuksien jakamiselle ehdotetaan lisättäväksi perusteet kieltäytyä datan jakamisesta tilanteessa, jossa liikesalaisuus paljastuisi laittomasti kolmannelle osapuolelle, joka toimii liikesalaisuuksille heikomman suojan tarjoamassa EU:n ulkopuolisessa maassa. Tämä edellyttäisi kirjallisia perusteluita sekä ilmoitusta viranomaiselle. Liikesalaisuuksien luovuttamisen kieltäytymiseen ei kuitenkaan ehdotuksen mukaan vaadita täysimittaista analyysiä kolmannen maan liikesalaisuuksien suojan tasosta, vaan siinä voidaan huomioida monia eri tekijöitä, kuten riittämättömät lainsäädännön vaatimukset, heikko valvonta, aiemmin tapahtuneet loukkaukset ynnä muut seikat. Kieltäytymisen on joka tapauksessa perustuttava tapauskohtaiseen arviointiin, eli ehdotus toistaa voimassa olevasta asetuksesta tuttuja menettelyllisiä vaatimuksia liikesalaisuuksien jakamisesta kieltäytymiseksi. 

Ehdotettu muutos on oikeansuuntainen. Käytännössä liikesalaisuuksien suojaamiseksi data-asetukseen rakennettu ”liikesalaisuuskäsijarru” jää kuitenkin teholtaan edelleen suhteellisen heikoksi. Mikäli halutaan varmistaa omien laitteiden tai palveluiden liikesalaisuuksien tehokas suojaaminen, ainoa varma keino on olla keräämättä laitteista tai palveluista sellaista dataa, jonka perusteella liikesalaisuudeksi katsottava tieto olisi pääteltävissä. 

Datankäsittelypalveluita koskevat muutokset 

Datankäsittelypalveluille ollaan esittämässä helpotuksia erityisesti, kun kyseessä ovat pienet ja keskisuuret yritykset sekä näiden lisäksi pienten keskisuurten yritysten joukko (”small mid cap”). Tämän kokoluokan yritysten ennen 12.9.2025 solmimia datankäsittelypalvelua koskevia sopimuksia ei olisi tarvetta muuttaa data-asetuksen myötä. Lisäksi asiakkaille räätälöityjen PaaS- ja SaaS-palvelujen tarjoajille esitetään helpotuksia ennen 12.9.2025 solmittujen sopimusten osalta. 

Pilvipalvelujen määräaikaisten sopimusten osalta selkeytettäisiin oikeutta sopia ennenaikaisen päättämisen korvauksista, kunhan ne eivät muodosta estettä pilvipalvelun vaihtamiselle. Tämä mahdollisuus sinänsä sisältyi jo aiempaan data-asetuksen sisältöön, mutta vain viittauksena asetuksen johdanto-osassa. 

Muut muutokset 

Julkisen sektorin pääsyä yksityiseen dataan oltaisiin kaventamassa niin, että ”poikkeuksellinen tarve” poistetaan ja vain ”julkiset hätätilanteet” ja niihin liittyvät vähentämis- ja ennallistamistoimenpiteet kävisivät perusteena luovuttaa julkisen sektorin toimijalle yksityisen sektorin dataa. Pienet ja keskisuuret yritykset voisivat lisäksi pyytää tällaisen jakamisen aiheuttamien kustannusten korvausta. 

Älysopimusten sääntelystä luovuttaisiin kokonaan. Komission tarkoituksena on antaa tilaa vapaalle innovaatiolle, sitomatta älysopimusten käyttöönottoa liian tiukkoihin vaatimusraameihin. Käytännössä älysopimukset eivät ole juuri jalansijaa saaneet. 

Ehdotuksella asetetaan säännöt Euroopan Datainnovaatiolautakunnalle (European Data Innovation Board, EDIB) data-asetuksen soveltamisessa annettavaa neuvontaa varten. EDIB tulee auttamaan jäsenvaltioita varmistamaan data-asetuksen yhdenmukaista tulkintaa. 

Ehdotetut muutokset on tarkoitus käsitellä nopeutetusti, ja ehdotus menee seuraavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston neuvoteltavaksi ja hyväksyttäväksi. Sikäli kun käsittely sujuisi ilman suurempia mutkia matkassa, joidenkin arvioiden mukaan muutokset voisivat tulla sovellettavaksi jo vuoden 2027 alkupuolella. Kevään 2026 kuluessa nähdään ainakin, miten ehdotukset otetaan vastaan ja millaista keskustelua (ja mahdollista vääntöä) niistä tullaan käymään. 

Digitaalisen Omnibusin keskeinen tavoite on vähentää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten sääntöjen noudattamisesta johtuvaa hallinnollista taakkaa ja vaatimusten implementointiin käytettäviä kustannuksia. Esitetyt muutokset ovat varmasti tervetulleita, vaikkakin niiden riittävyydestä tullaan varmasti esittämään myös eriäviä mielipiteitä. Mitään erityisen suuria muutoksia tämä yksinkertaistamispaketti ei ehdota tehtäväksi, vaan yrityksillä on edelleen merkittävä työ yrittää vastata säädösvaatimuksiin. 

Datatalouden  asiantuntijatiimimme⁠ on valmiina auttamaan sinua kaikissa data-asetukseen ja muuhun digisääntelyyn liittyvissä tarpeissasi.  

Tämä artikkeli on osa data-asetukseen keskittyvää artikkelisarjaa, joka pureutuu asetuksen yksittäisiin kysymyksiin eri näkökulmista ja mahdollisimman käytännönläheisesti. Sarjan aiemmat osat: