Uusi lainsäädäntö pyrkii kannustamaan yksityishenkilöitä tekemään sijoituksia osakeyhtiöihin. Periaatteena on, että yksityishenkilö voi vähentää pääomatulostaan 50 % vuosina 2013–2015 osakeyhtiöön sijoittamansa osakepääoman määrästä.

Sekä bisnesenkelin että kasvuyrityksen kannattaa tutustua verokannustimeen suunnitellessaan uusia rahoituskierroksia ja ennen lopullisia sopimuksia tällä hetkellä neuvotteilla olevista rahoituskierroksista.

Verokannustimen myöntämisen edellytykset

Verokannustimen käyttäminen on tarkkaan rajattua:

• verokannustin koskee vain yksityishenkilöiden tekemiä sijoituksia, eli sijoitukset pitää tehdä suoraan eikä sijoitusyhtiöiden kautta;
• sijoittajan tulee olla riippumaton, eli sijoittaja lähipiireineen ei ole saanut kolmeen vuoteen ennen sijoitusta saanut omistaa kohdeyhtiön osakkeita;
• kohdeyrityksen tulee olla alle kouluikäinen (alle 6 vuotta kaupparekisteriin merkitsemisestä) ja harjoittaa tavanomaista liiketoimintaa (tämä sulkee mm. sijoitusyhtiöt pois);
• kohdeyrityksellä voi enintään 50 työntekijää ja sen taseen loppusumman ja liikevaihdon pitää olla alle 10.000.000 euroa;
• tyypillinen pienistä sijoituksista koostuva joukkorahoitus ei pääse verokannustimen piiriin, sillä vähennyskelpoisen sijoituksen vähimmäismäärä on 10.000 euroa;
• verokannustimen piirissä oleva bisnesenkelin enimmäissijoitus yhteen yhtiöön on rajattu 150.000 euroon ja kaikki kohdeyhtiöt mukaan lukien 300.000 euroon vuodessa;
• yhtiö voi kerätä verohuojennukseen oikeuttavia sijoituksia enintään 2.500.000 euroa vuodessa (tämä rajoitus tullee harvalle yhtiölle käytännössä vastaan, sillä se edellyttäisi vähintään 17 bisnesenkelin sijoitusta vuoden aikana);
• sijoitus pitää kirjata kohdeyhtiön osakepääomaan, josta se ei saa muodostaa enempää kuin 50 %.

Ei verosäästöä, vaan maksuaikaa

Jos suunnitteilla oleva pääomasijoitus täyttää yllä olevat kriteerit, niin kannattaako bisnesenkelin jatkossa tehdä pääomasijoituksia verosäästöjen toivossa? Ei kannata, sillä bisnesenkeleille ei ole tarjolla verosäästöjä, vaan ainoastaan maksuaikaa veroihin. Vähennykseen oikeuttava vero näet palautetaan sijoittajan tuloon osakkeita luovutettaessa.

Hyvässä exitissä tämä ei muodostu ongelmaksi, sillä saadusta exit-vastikkeesta maksaa mukavasti aiemmin lykätytkin verot. Toisaalta valtaosa kasvuyrityksistä joutuu lopettamaan toimintansa tai ajautuu konkurssiin, mikä tulkitaan myös (usein vastikkeettomaksi) luovutukseksi. Tällöin lykätty vero lähtökohtaisesti kuittaantuu osakkeiden luovutustappiota vastaan .

Mitä huomioida käytännössä?

Miten bisnesenkelin ja rahoitusta hakevan kasvuyrityksen kannattaa suhtautua verokannustimeen?

Bisnesenkelin näkökulmasta kyse ei ole verosäästöstä vaan veroille myönnetystä maksuajasta, joten sijoitukset kannattaa mitoittaa ja sijoituskohteet valita samoin kriteerein kuin aiemminkin. Toki verokannustin kannattaa hyödyntää, mutta sen ei pidä kuitenkaan antaa sumentaa harkintaa mahdollisen kohdeyrityksen tiimin pätevyydestä sekä liiketoimintamallin pysyvästä kilpailuedusta ja monistettavuudesta.

Monivaiheisista sijoituksista kannattaa mahdollisuuksien mukaan siirtyä kohti vähemmän vaiheistettuja sijoituksia, sillä verokannustin on saatavilla vain bisnesenkelin ensimmäiseen sijoitukseen. Samoin henkilökohtaisten sijoitusten houkuttelevuus verrattuna oman sijoitusyhtiön käyttämiseen kasvaa.

Rahoitusta hakevan kasvuyrityksen kannattaa huomioida verokannustimen myöntämisen kriteerit jo rahoituskierrosta suunnitellessaan. Rahoituskierrokset kannattaa toteuttaa siten, että ne täyttävät verokannustimen vaatimukset.

Uudet yritykset kannattaa perustaa kokonaan uusina yhtiöinä eikä käyttää vanhempia valmisyhtiöitä, jotta kuuden vuoden yläikäraja ei tule liian aikaisin vastaan.

Verokannustimen voimaantulo

On hyvä huomata, etteivät uudet säännökset tule voimaan heti vuoden 2013 alusta, vaan Suomi odottaa vielä saavansa lakihankkeelle Euroopan Unionin komission hyväksynnän alkuvuodesta 2013.</p