MyFondia VirtuaaliLakimies
17. huhtikuuta, 2013

Top Secret – Yrityssalaisuuksien suojasta viimeaikaisen oikeuskäytännön valossa

Tiedon ja erityisesti salassa pidettävän tiedon merkitys liiketoiminnassa on kasvanut voimakkaasti. Jos aikaisemmin yrityksen merkittävintä pääomaa olivat koneet ja laitteet, nykyään tärkeintä on henkinen pääoma, kuten henkilöstön osaaminen ja kumuloitunut tietotaito. Kärjistetysti voidaan sanoa, että kaikki mitä voi koskea, ei luultavasti olekaan kovin arvokasta verrattuna tuotteita tai palveluita koskevaan tietoon. Tiedon merkitys on sen salassa pitämisellä saavutettava kilpailuetu. Usein yrityksen merkittävin varallisuus on juuri aineettomassa omaisuudessa, kuten patenteissa, mallisuojissa, tavaramerkeissä, tekijänoikeuksissa ja yrityssalaisuuksissa.

Yrityssalaisuuksien suojaamisen merkitys

Yritysten toiminta on merkittävästi verkostoitunutta, jolloin yritys joutuu jakamaan luottamuksellista tietoa väkisinkin yrityksen ulkopuolisille tahoille. Globaali yritystoiminta luo omia haasteitaan, sillä kaikissa kulttuureissa ei nähdä aineettomien oikeuksien suojaa samalla tavoin ja sitoutuminen esimerkiksi luottamuksellisen tiedon salassapitoon on löyhää sopimuksista huolimatta.

Työntekijät eivät ole samalla tavalla sitoutuneita yritykseen kuin ennen. Työntekijöiden liikkuvuus on lisääntynyt ja huomattavan tietomäärän kopioiminen onnistuu vaivatta. Yrityssalaisuuksien suoja on työnantajalle huomattavan tärkeä asia erityisesti silloin, kun yhtiön avainhenkilöt vaihtavat työpaikkaa. Nämä seikat luovat haasteita yrityssalaisuuksien suojaamisen suhteen.

Pieni lainsäädäntökatsaus yritysalaisuuksien suojaan

Yrityssalaisuuksista ei ole Suomessa yhtenäistä lakia, kuten Ruotsissa, vaan suoja perustuu erilaisiin ja eri aikoina säädettyihin säännöksiin.

Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa asettaa osittain liikesuhteissa noudatettavan salassapitovelvollisuuden. Tämän lain mukaan liikesalaisuutta loukkaavat teot katsotaan sopimattomaksi ja vilpilliseksi toiminnaksi elinkeinotoiminnassa ja toiminnan kieltämistä voi vaatia markkinatuomioistuimessa.

Työsopimuslaki taas kieltää työntekijää loukkaamasta työnantajansa yrityssalaisuuksia.

Rikoslain perusteella tietyt yrityssalaisuutta loukkaavat teot ovat rangaistavia. Lisäksi loukkaaja voidaan tuomita maksamaan vahingonkorvausta ja liiketoimintakieltoon. Tuomittava enimmäisrangaistus yrityssalaisuusrikoksista on kaksi vuotta vankeutta, kun esimerkiksi törkeästä varkaudesta voidaan tuomita enintään neljäksi vuodeksi vankeuteen. Konkreettiseen omaisuuteen ja tietoon kohdistuvien rikosten osalta vallitseekin tältä osin epäsuhta.

Yritysvakoiluna rangaistaan toisen yrityssalaisuuden oikeudeton hankkiminen, mikäli tekijällä on ollut tarkoitus oikeudettomasti ilmaista tai käyttää yrityssalaisuutta. Tekijänä on siis henkilö, jolla ei ole luvallista pääsyä yrityssalaisuuksiin ja teon on täytynyt tapahtua laissa kuvatuin tavoin. Tekijänä voi olla myös yrityksen oma työntekijä, milloin hänellä ei ole ollut luvallista pääsyä yrityssalaisuuksiin.

Mikä ero on sitten yrityssalaisuuden rikkomisella ja väärinkäytöllä? Yrityssalaisuutta rikotaan, kun henkilö oikeudettomasti ilmaisee tai käyttää määrätyssä asemassaan sinänsä luvallisesti saamaansa yrityssalaisuutta hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksessa. Yrityssalaisuuden väärinkäyttöön puolestaan syyllistyy silloin, kun elinkeinotoiminnassa oikeudettomasti käyttää tai hyötymistarkoituksessa ilmaisee toisen yrityssalaisuuden, joka on aiemmin saatu tietoon tai ilmaistu rangaistavaksi säädetyllä teolla.

Korkeimman oikeuden tuoreet ratkaisut

Yrityssalaisuuksien merkittävyyden kasvusta kertoo myös se, että korkein oikeus on hiljattain antanut kaksikin yrityssalaisuuksien loukkaamiseen liittyvää ratkaisua. Näistä ensimmäinen (KKO 2013:17) koski tilannetta, jossa yritys A oli valmistuttanut ja tilannut pakistanilaiselta valmistajalta moottorikelkkapukuja, joita sitten oli myyty edelleen MX-tuotemerkillä. Kyseinen pakistanilainen valmistaja oli käyttänyt pukujen valmistuksessa oikeudettomasti B yrityksen SX-moottorikelkkapuvun kaavoja. Korkein oikeus katsoi A yhtiön toimitusjohtajan pitäneen varsin todennäköisenä, että MX-puvut oli valmistettu B yhtiön moottorikelkkapuvun kaavoja oikeudettomasti käyttäen ja että MX-moottorikelkkapukujen saattaminen myyntiin loukkaisi B yhtiön yrityssalaisuutta. Korkein oikeus tuomitsi yritys A:n toimitusjohtajan yrityssalaisuuden väärinkäytöstä sakkorangaistukseen sekä suorittamaan B yhtiölle vahingonkorvausta.

Toisessa tuoreessa ratkaisussa (KKO 2013:20) oli kyse työntekijöiden suorittamasta yrityksen tietojen kopioinnista ja siitä täyttyikö yritysvakoilun tunnusmerkistö:

A ja B olivat yhdessä ennen työsuhteidensa päättymistä kopioineet työnantajansa Y Oy:n tietojärjestelmistä käytössään olleille tietokoneille ja muistitikuille laajasti yrityssalaisuuksia sisältäneitä tietoja. He olivat siirtyneet pian työsuhteidensa päättymisen jälkeen Y Oy:n kanssa kilpailevan yhtiön palvelukseen. Tietojen kopioiminen ei sinänsä ollut ollut kiellettyä, mutta mainittuun laajaan kopioimiseen ei enää tuolloin ollut ollut työntekijöiden työtehtävistä johtunutta tarvetta. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, etteivät A ja B olleet syyllistyneet yritysvakoiluun. Heidät tuomittiin yrityssalaisuuden rikkomisen yrityksestä kolmen kuukauden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin.

Yrityssalaisuuksien suojaaminen yrityksissä

Oikeudellinen sanktiojärjestelmä voi vain rajallisesti korjata yrityssalaisuuden loukkauksesta aiheutunutta vahinkoa. Suurin vahinko syntyy välittömästi, jos loukkaus toteutuu. Yrityssalaisuuden arvo voidaan menettää jopa lopullisesti paljastumisen tai luvattoman käytön takia. Yrityssalaisuuksia pitää herätä suojaamaan jo ennen kuin loukkaus on käsillä.

Yrityksessä kannattaa miettiä kenellä on pääsy tietoihin, mihin tietoon ja missä laajuudessa. Mitä rajoitetummalla piirillä tieto on hallussaan, sitä paremmat edellytykset tiedolla on säilyä salassa. Coca Colan reseptiikan tarkat ainesosat ovat juuri näin säilyneet yhtiölle arvokkaana liikesalaisuutena. Tärkeää on myös korostaa yrityssalaisuuksien merkitystä henkilökunnalle ja faktisesti suojata niitä. Riittävän kattavien salassapitosopimuksien käyttö on myös ehdottomasti tärkein suojakeino suojata yrityssalaisuuksia myös kansainvälisissä yhteyksissä.