MyFondia VirtuaaliLakimies
11. helmikuuta, 2016

Sitran selvitys: Yhteistoimintaan jotain järkeä

Sitran 26.1.2016 julkaistun tutkimuksen ”Diskuteerausta Impivaarassa - Selvitys yhteistoiminnan tilasta ja kehittämistarpeista työpaikoilla” ytimen ja suuren yleisön tunteet voi kiteyttää seuraavaan väitteeseen: 'Yt-lain alkuperäinen hyvä tarkoitus työpaikan yhteistoiminnan kehittämiseksi on hämärtynyt yhtäältä irtisanomislaiksi ja toisaalta rutiininomaiseksi vuosisuunnitelmapakkopullaksi.'

Tämän väitteen esipuheesta luettuani masennuin ja jäin pohtimaan, mikä raportin uutisarvo on, koska edellä mainittu on yleisesti kaikkien tiedossa? Olin taas kerran liian nopea, sillä kirjoittajatutkija Lindholm on saanut haastateltavistaan irti joukon sangen tuoreita ja käytännönläheisiäkin kehitysehdotuksia:

  • Osaamisen kehittäminen ja lähiesimies toiminnan keskiöön (kannatettava idea!)
  • Siirretään henkilöstön vähentämistä koskevat yt-lain säännökset työsopimuslakiin
  • Yksinkertaistetaan, pelkistetään ja selkeytetään yt-lain menettelyjä ja perusvelvoitteita
  • Laajennetaan yt-lain soveltamisalaa
  • Arkipäiväistetään aloitetoiminta
  • Henkilöstön edustusta yritysorganisaatiossa koskevat perussäännökset yt-lakiin
  • Lain nimi uusiksi
  • Sanktiot periaatteiden ei prosessien rikkomisesta (erityiskannatettava idea!)
  • Uudet viestintäkanavat huomioon

Työoikeusjuristina mieleni tekisi aloittaa yhden naisen ristiretki paremman yhteistoiminnan puolesta. Haluaisin käydä läpi yritysjohtaja yritysjohtajalta organisaatioita (ja niiden luottamushenkilöitä) ja julistaa yhteistoiminnan ilosanomaa. Olen ihan käytännössä nähnyt, että niissä työpaikoissa, joissa asioista puhutaan ja joissa vallitsee hyvät yhteistoiminakäytännöt, luottamus kantaa myös vaikeiden aikojen ja päätösten yli.

Siksi olenkin tutkijan kanssa ihan samaa mieltä siitä, että yhteistoiminnan pitäisi koskettaa kaikkia, myös pieniä startup-työpaikkoja. Niissähän sitä aitoa yhteistoimintaa tehdään, kun kaikkien panos on joka päivä nähtävissä, eivätkä yksilöt huku headcount-lukuihin. Hyvin menestyneissä ja dynaamisissa yrityksissä henkilöstö on usein mukana päätöksenteossa ja sitoutunutta. Syy vai seuraus?

Sillä ei niinkään ole väliä, millä keinoin yhtälö saadaan toteutettua, on kyse paikallisesta sopimisesta, yhteistoiminnasta tai jostain muusta. Onko siis edes järkevää, että lainsäätäjä koittaa narulla työntäen saada yrityksiä kaidalle polulle?

Samalla tavalla voisi kysyä, että pitäisikö lainsäätäjän antaa yhtä kaikki periksi, kun yhteistoimintalain - anteeksi; lakia yhteistoiminnasta yrityksissä - henkeä ei ole noudatettu, vaan on juututtu sen paperinmakuisiin prosessipykäliin. Ei tietenkään.

Jos Suomessa halutaan tuottavuusloikkia, on edettävä tavoitteellisesti kaikilla rintamilla kohti tavoitetta - ihan niin kuin strategiaansa sitoutuneissa yrityksissä.

'Selvitysten mukaan suomalainen luottamuspääoma on henkilötasolla vahva, mutta laimenee organisaatiotasolle siirryttäessä. Jos työpaikoilla voitaisiin keskittyä muotoseikkojen sijasta keskusteluun tärkeäksi koetuista asioista parhaaksi katsotulla tavalla, tunne yhteisestä projektista ja suunnasta voisi hyvinkin vahvistua kaikkien eduksi.' NIMENOMAAN.