MyFondia VirtuaaliLakimies
26. tammikuuta, 2021

SaaS-palveluiden jälleenmyynti – soveltuuko kauppaedustajalaki?

SaaS-palveluiden myynti on teoriassa yksinkertaista, palvelun ostaja voi tehdä verkossa sopimuksen suoraan palvelun tuottajan kanssa. Uusilla markkina-alueilla myynti on tehokkaampaa, jos palvelua edustaa myyntimies tai agentti. Millaisen sopimuksen SaaS-palveluiden myynnistä voi edustajan kanssa tehdä?

Siihen aikaan, kun Suomen bruttokansantuotteesta ison osan muodostivat erilaisten investointihyödykkeiden valmistus, näiden myynti oli selkeää ja suoraviivaista. Yritys joko palkkasi myyntimiehen, edustajan tai jälleenmyyjän myymään tuotteita. Toimintaa sääteli ja säätelee edelleen laki myyntimiehistä ja kauppaedustajista (”kauppaedustajalaki”).  Lain tavoitteena on suojella myyntimiehiä ja kauppaedustajia muun muassa sopimuksen irtisanomistilanteissa ja kieltää kohtuuttomien ehtojen käyttö. Laissa on runsaasti pakottavia säännöksiä, joista osapuolet eivät voi poiketa edes keskinäisin sopimuksin. Sinänsä hyvä tavoite kuitenkin aiheuttaa turhaa jäykkyyttä sopimussuhteissa edustajien ja päämiesten välillä.

Tällä hetkellä kaksi kolmasosaa Suomen bruttokansantuotteesta muodostuu aineettomien palveluiden tuottamisesta. Kun näitä aineettomia palveluita halutaan myydä ja välittää, soveltuuko niihin sama laki? Ei sovellu, ainakaan Itä-Suomen hovioikeuden tammikuussa 2020 annetun ratkaisun perusteella (I-SHO:2020:2).

Tavara vai palvelu?

Kauppaedustajalaissa tarkoitetaan ”kauppaedustajalla elinkeinonharjoittajaa, joka on sitoutunut edistämään tavaroiden myyntiä tai ostoa.”  Laki on siis tehty konkreettisten hyödykkeiden myyntiä ja ostoa silmällä pitäen eikä siinä sanallakaan mainita palveluiden myyntiä tai välittämistä. Itä-Suomen hovioikeuden ratkaisemassa asiassa oli kyse vakuutusasiamiessopimuksen päättämisestä. Vakuutusyhtiö oli irtisanonut asiamiehen sopimuksen sillä perusteella, että asiamiestä ei oltu merkitty ennakkoperintärekisteriin. Asiamies katsoi, että sopimus oli irtisanottu ilman hyväksyttävää perustetta ja että asiamiehellä oli oikeus saada hyvityksenä 12 kuukauden provisioita vastaava määrä. Vaatimuksensa perusteeksi asiamies vetosi kauppaedustajalakiin. Kauppaedustajalaissa on todettu, että kauppaedustajalla on oikeus saada hyvitystä, jos hänen sopimuksensa päätetään ilman hänestä johtuvaa syytä. Korvaus katsotaan hyvitykseksi siitä työstä, jota edustaja on tehnyt päämiehen hyväksi.  

Kauppaedustajalaki perustuu Euroopan Yhteisön direktiiviin kauppaedustajia koskevan lainsäädännön yhteensovittamisesta. Laki on siis saman sisältöinen kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Tästä syystä lain tulkinnassa voidaan hyödyntää oikeuskäytäntöä muista jäsenvaltioista. Myös Itä-Suomen hovioikeus on ansiokkaasti perustellut ratkaisuaan muun muassa Ruotsin korkeimman oikeuden ja Euroopan yhteisöjen ratkaisukäytännöllä. Hovioikeus toteaa ratkaisussaan, että tuomioistuimien linja jäsenvaltioissa vaikuttaa olevan kielteinen siihen, että kauppaedustajalakia sovellettaisiin sen sanamuodon yli myös palveluihin. Tosin on huomattava, ettei EU-tuomioistuimen lopullista kantaa ole vielä saatu. Sellainen on toivottavasti tulossa vuoden 2021 aikana, kun EU-tuomioistuin joutuu ottamaan kantaa Yhdistyneen Kuningaskunnan korkeimman oikeuden tekemään ennakkoratkaisupyyntöön, jossa nimenomaisesti oli kyse siitä, rinnastetaanko sähköisesti toimitettava ohjelmiston käyttöoikeuden luovutus tavaroiden kauppaan. Itse olen luottavainen siihen, että EU-tuomioistuin kallistuu sille kannalle, ettei kauppaedustajalakia sovelleta tietokoneohjelmien käyttöoikeuden luovutukseen tai niiden tarjoamiseen palveluna.

Vapaammat mahdollisuudet päättää sopimuksen sisällöstä

Mitä käytännön merkitystä Itä-Suomen hovioikeuden ratkaisulla on? Itse olen kokenut ongelmallisimmaksi kauppaedustajasopimuksissa pakottavan lainsäädännön tuomat rajoitteet. Edustajasta eroon pääsy voi olla hankalaa ja kallista. Erityisesti, jos yritys on erehtynyt tekemään yksinmyyntisopimuksen edustajan kanssa ja edustaja osoittautuu kykenemättömäksi, sopimuksesta irtautuminen voi olla kallista. Ohjelmistoyritysten kannalta on helpotus, ettei kauppaedustajalakia sovelleta silloin, kun edustussopimuksen kohteena on SaaS-palvelu tai ohjelmiston käyttöoikeuden luovutus (lisensointi). Osapuolilla on huomattavasti vapaammat mahdollisuudet sopia muun muassa irtisanomisajoista, jälkiprovisioista, sopimuksen päättymisen vaikutuksista ja kilpailukielloista.  Toki sopimusta tehdessä on edelleen hyvä pitää mielessä, ettei SaaS palveluiden edustussopimuksissa saa olla täysin kohtuuttomia ehtoja. Myös kilpailulainsäädännöstä saattaa johtua tiettyjä kilpailuoikeudellisia rajoitteita, joista osapuolet eivät voi vapaasti sopia. Mutta kaiken kaikkiaan kauppaedustajalain sivuuttaminen tuo huomattavasti vapautta SaaS palveluiden edustussopimusten tekemiseen.

Ota yhteyttä, jos kaipaat apua SaaS-palveluiden edustussopimuksen laatimisessa.

Kirjoittaja: Arto Lindfors

Arto toimii Fondia Oyj:ssä Senior Legal Counselina ja on työssään hoitanut useita kauppaedustajalakiin ja SaaS-palveluiden jälleenmyyntiin liittyviä sopimusasioita.

Varaa maksuton tapaaminen juristiemme kanssa, niin kartoitamme yhdessä yrityksesi juridiset tarpeet.

Varaa maksuton aika