MyFondia VirtuaaliLakimies
2. heinäkuuta, 2015

Olisiko terveysalasta ja lääketeollisuudesta Suomen pelastajaksi?

Suomen kilpailukyky on viime aikoina aiheuttanut kansallista huolta ja ratkaisuja sen parantamiseksi pyritään löytämään eri aloilta. Kun 2000-luvulla Suomen taloutta piti pystyssä Nokia ja sen ympärille kehittynyt teknologiayritysrypäs, nyt katseet ovat kääntyneet terveysalaan ja lääketeollisuuteen. Olisiko terveysalasta ja lääketeollisuudesta Suomen pelastajaksi?

Suomen vuotta 1995 edeltäneellä lääkepatenttilainsäädännöllä on varmasti ollut vaikutuksia Suomen lääketeollisuuden kilpailukykyyn ja osa näistä vaikutuksista heijastuu vielä tähänkin päivään. Suomessa on ollut mahdollista myöntää tuotepatentti ainoastaan 1.1.1995 jälkeen tehdyille patenttihakemuksille. Tätä ennen tehdyille hakemuksille on voitu myöntää ainoastaan menetelmäpatentteja. Menetelmäpatentit suojaavat nimensä mukaisesti ainoastaan menetelmää, ja näin ollen mahdollistavat lopputuotteen kopioimisen eri menetelmää käyttäen. Tällaisia ”huonomman suojan” lääkepatentteja on edelleen voimassa. Tästä johtuen Suomi joutui vuosina 2009–2014 Yhdysvaltojen kauppalain mukaisen Special 301 -raportin tarkkailulistalle. Suomen patenttilainsäädännön lisäksi Yhdysvalloissa on nostettu pöydälle myös Suomen lääkekorvausjärjestelmä ja lääkkeiden viitehintajärjestelmä. Lääketeollisuuden yhdysvaltalainen edustaja Pharmaceutical Research and Manufacturers of America (”PhRMA”) väittää niiden aiheuttavan muun muassa hintaeroosiota, laskevan EU:n jäsenvaltioiden lääkkeiden hintoja, vaikeuttavan markkinoille pääsyä ja lisäävän rinnakkaistuontia. PhRMA esittikin Suomea myös vuoden 2015 Special 301 -raportin tarkkailulistalle. Yhdysvaltojen kauppaedustajan toimisto päätti kuitenkin jättää Suomen pois tuoreesta raportistaan koska aikaisemman lainsäädännön vaikutukset – eli vähäsuojaisten patenttien voimassaolo – on piakkoin päättymässä.

Pohdinnan varaan jää, millaisia todellisia vaikutuksia esimerkiksi lääketeollisuuden investointeihin Special 301 -raportilla on ollut. ”Vapautus” listalta on kuitenkin tervetullut. Vuonna 2008 Suomessa tehtiin lääkkeiden tutkimusta ja tuotekehitystä yli 500 miljoonan euron edestä, kun tällä hetkellä vuotuisen lääketutkimuksen arvo on vain runsaat 200 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi keväällä 2014 terveysalan kasvustrategian , johon on koottu toimenpidesuosituksia terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan systemaattiseksi kehittämiseksi sekä investointien lisäämiseksi ja alan talouskasvun aikaansaamiseksi.

Hyvänä esimerkkinä lääketeollisuuden positiivisesta vaikutuksesta talouteen on Turku, jota taloudellinen kannattamattomuus ja muuttoliikenne ovat riepotelleet jo useita vuosia. Samaan aikaan kun Turussa muiden alojen tehtaita ajetaan alas, lääketeollisuus lisää investointejaan. Turun Biotekniikka keskuksen professori Jukka Westermarck harmitteli taannoisessa Turun Sanomien haastattelussaan sitä, että lääketieteellisiä löydöksiä ei Suomessa hyödynnetä. Lääketeollisuus ry:n mukaan tutkimusten lupa- ja sopimusmenettelyt ovat puolestaan turhan raskaita ja aikaa vieviä.

Lääketeollisuus ja ennen kaikkea lääketutkimus voisi siis olla Suomen tulevaisuuden kultasuoni, mutta kysymys kuuluu: ”Onko byrokraattinen Suomi valmis ottamaan elinkeinonharjoittajien tarpeet huomioon terveysalan kasvustrategian edellyttämin tavoin?” Kuten todettua, Suomen edesmenneellä lääkepatenttilainsäädännöllä on ollut kauaskantoisia vaikutuksia teollisuuden lukratiiviseen toimintaan. Olennaista on nyt välttää samat virheet terveysalan kasvustrategiaa toteutettaessa ja pyrkiä alan kokonaisvaltaiseen yhteistyöhön terveysalan kasvun ja kilpailukyvyn edesauttamiseksi myös lainsäädännön näkökulmasta.