MyFondia VirtuaaliLakimies
24. lokakuuta, 2011

Olet turvassa, oikeusturva!

Asianajajaliiton pääsihteeri varoitti tuoreessa haastattelussa, että moni paikkakunta saattaa jäädä tulevaisuudessa kokonaan ilman oikeudellista asiantuntemusta. Kansalaisten oikeusturvan pelätään vaarantuvan, jos oikeudellisten palveluiden tarjonta maaseudulla vähenee ja matkat avun saamiseksi pitenevät.

Aika söpöä! Miksi? Puheenvuoro on niin konservatiivinen, että saa Paavo Väyrysen näyttämään radikaalilta. Oikeusturvan eteen voidaan mielestäni myös tehdä paljon tärkeämpiäkin asioita.

Juridinen palvelu toimii jo etänä

Haastattelussa nousee esiin pelko, että moni paikkakunta tulevaisuudessa voi jäädä ilman oikeudellista asiantuntemusta, jos paikkakunnalla ei asu juristia.

Oikeusturvan tärkeyttä ei voi kiistää. Olen kuitenkin eri mieltä siitä, miten se tulevaisuudessa toteutuu ja mitä asianajajaliiton tulisi tehdä asian eteen.

Suomi kaupungistuu, eikä kukaan voi sille mitään. Jos haluaa asua maaseudulla, tekee tietoisen valinnan tiettyjen palveluiden saatavuudesta. Sanonkin tahallaan tiettyjen , sillä maailma muuttuu ja palvelut tuppaavat tulemaan ihmisten luokse. Tämä pätee myös maaseudulla.

Juridiikka on tästä aika yksinkertainen esimerkki, sillä lakipalvelut tuotetaan nyt jo 99,9 prosenttisesti etätyönä. Monta erittäin vaikeaa projektia hoidetaan tapaamatta asiakkaita fyysisesti. Asiat hoidetaan puhelimitse ja sähköpostin välityksellä. Perinteinen puhelin-posti –yhdistelmäkin toimii edelleen mainiosti.

Vuonna 2020 käytetään lakisovelluksia

Ja nyt kaikista hulluin ajatus oikeusturvan takaamiseksi: netin hyödyntäminen. On aivan varmaa, että juridiikka tulee tuotteistumaan ja tulemaan lähemmäksi loppukäyttäjiä. Eturintamassa tulevat sekä pk-yrityksille että yksityishenkilöille suunnatut juridiset sovellukset, jotka tarjoavat tietokantoja, malliasiakirjoja ja tarvittavat ohjeet malliasiakirjojen käyttämiseksi. Tällä tavalla juridiset perusasiat voidaan hoitaa itse sopivia työkaluja käyttämällä.

Nämä neuvot ja asiakirjat voidaan ja tuleekin standardisoida nykyistä pidemmälle. Asioiden monimutkaisuutta ja räätälöintipakkoa on turha alleviivata. Se ei paranna kansalaisten oikeusturvaa.

Oma arvaukseni on, että viimeistään vuonna 2020 netistä löytyy sekä laadukasta että täysin luotettavaa tietoa ja asiakirjamalleja, joilla suurin osa Suomen maaseudulla toimivista pk-yrityksistä ja yksityishenkilöistä pystyy huolehtimaan itse omista perustarpeistaan. Vaikeimmissa juridisissa asioissa ollaan toki jatkossakin yhteydessä asiantuntijoihin.

Hinta rajoittaa oikeusturvaa

Mitä muuta hyvää automatisointi, sähköistäminen ja tuotteistaminen voisivat tuoda tullessaan? Kenties hintojen alenemisen. Voisivatko hinnat tällä hetkellä ollakin kansalaisten oikeusturvan toteutumisen suurin este?

Perinteisesti juristipalveluista veloitetaan korkeahko, tuntiperusteinen korvaus. Asiakas ei voi etukäteen tietää, mitä joutuu haluamastaan palvelusta maksamaan.

Jos asianajajaliitto oikeasti haluasi paneutua oikeusturvan syvimpään ongelmaan, pyrkisivät ensisijaisesti ratkaisemaan tätä ”access to justice” –periaatteen toteutumista hintojen alentamisen ja loppulaskun ennakoitavuuden kautta.

Tässä automatisointi, sähköistäminen ja tuotteistaminen auttaisivat yllättävän paljon. Haja-asutetussa maassa meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus etätuotteiden ja -palvelujen kehittämiselle ja kaupallistamiselle. Jos jotain saa entistä nopeammin, halvemmin tai laadukkaammin, sen kysyntä ei varmasti rajoitu maaseudulle.

Euroopan Ihmisoikeussopimus velvoittaa valtion takaamaan kaikille kansalaisille riittävän oikeusturvan. Tämä vaatii pian myös Suomen valtiolta käyttäjäystävällistä sähköistä asiointia oikeuslaitoksen kanssa ja riittävän pääsyn perusjuridiikan lähteisiin ja työkaluihin.

Milloinkohan ensimmäinen valtio tuomitaan ihmisoikeussopimuksen liian konservatiivisen oikeudellisen rakenteen ylläpitämisestä ja tietoyhteiskunnan tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämättä jättämisestä?