MyFondia VirtuaaliLakimies
27. lokakuuta, 2016

Mullistaako liikennekaari suomalaisen liikenteen? Koko suomalaisen lainsäädännön?

Lokakuun neljäs oli kaunis syksyinen syyspäivä. Erityisen huomionarvoisen päivästä teki kuitenkin se, että silloin Suomen eduskunnan lähetekeskustelussa oli esitys liikennekaareksi, jonka voimaantulo ajoittuisi kesälle 2018. Keskustelu esityksen ympärillä on ollut värikästä lähtien peräkylän mummoista ja älypuhelimista (joiden yhdistäminen on kuulemma mahdotonta).

Kokonaisuudistus

Liikennekaarella tavoitellaan ensi vaiheessa koko tieliikenteen sääntelyn uudistusta ja kevennystä. Ei mikään pieni tavoite. Osa ehdotetuista uudistuksista pyrkii edistämään uutta ajattelua jopa pakon eli päätavoitteisiin nähden hieman ristiriitaisesti lisätyn sääntelyn kautta. Esitykseen sisältyy muun muassa pykäliä siitä kuinka digitalisuutta tulee edistää markkinoilla toimivien liikenteeseen kytköksissä olevien yritysten toimesta. Toimijoiden pitää mm. avata rajapintoja liikkumiseen liittyviin tietoihin, jotta tietojen pohjalta voidaan synnyttää uutta. Toisaalta on päädytty siihen, että kaikkia keskusteluissa aikaisemmin mukana olleita uudistuksia ei toteuteta. Esimerkiksi varsinaisia kuljetuspalveluja toteuttavilla tulee edelleen olla liikenteeseen liittyvät luvat. Tätä ja suunniteltua pitkää siirtymäaikaa on pidetty uudistustavoitteiden kannalta valitettavanakin.

Kilpailuvalttina sääntelyn uudistukset?

Liikennekaarella halutaan myös mahdollistaa uusien, tähän mennessä yleensä muuhun kuin liikenteeseen yhdistettyjen, yritysten ja ilmiöiden ja ennen kaikkea uusien palvelujen temmellyskenttä. Näin halutaan Suomelle syntyvän vientituotteita mm. MaaS (Mobility as a Service) maailmalle. Toiveena on uusien yrityksille ja kuluttajille suunnattujen liikkumiseen ja liikenteeseen liittyvien palvelujen syntyminen – uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja. Yritykset ovat jo avanneet peliä ja näkevät bisnesmahdollisuuksia: kokonaispakettipalvelu on käynnistymässä ja myös yksi pankkiryhmä on ilmoittanut haluavansa siihen mukaan.

Frank Martela peräänkuulutti Talouselämässä 4.10. Suomelta rohkeita vetoja ja vetovoimaista lainsäädäntöä, jotta maahamme rantautuisi ja täällä syntyisi uusia Suomessa kasvatettuja maailman parhaita ja suurimpia tekijöitä, vastaavia kuten vaikkapa Uber tai Google. Mahdollisuus osallistua globaaliin kilpailuun start-upeista, edellyttää paikoin suuriakin lainsäädännön mullistuksia. Juuri tätä tavoittelee osaltaan myös liikennekaariesitys. Nähtäväksi kuitenkin jää, onko siitä tässä muodossa tai yksinään tähän? Ehkäpä ei. Yrityksiä kohtaa nimittäin varsinainen viidakko pakottavia säännöksiä. Start-upin alkumetrit ja kasvupyrähdykset eivät ole maassamme välttämättä kovin helppoja:

  • Suunnitte bisnestä liittyen safkaan, energiaan, terveyteen tai vaikka juuri kuljettamiseen à sääntelyviidakko ja luvat
  • Kasva yli 20 henkilön firmaksi à yt-velvoitteet
  • Tee työtä sunnuntaina à tuplapalkka
  • Toimi alalla, jossa muut kuuluvat liittoon à yleissitova TES

Mistä vetovoimatekijät?

Frank Martelan ehdotus on, että Suomeen kasattaisiin proaktiivinen lainsäädäntötyöryhmä muokkaamaan suomalaisesta lainsäädännöstä vetovoimatekijä. Lainsäädäntöä pyritään nykyään parantamaan myös sitä kautta, että erityinen lainsäädännön arviointineuvosto antaa arvionsa hallituksen esitysluonnoksesta. Myös liikennekaari on arvioitu ja esitystä on paranneltu lausunnon perusteella. Mm. Lakimiesuutiset nostaa esille artikkelissaan 25.10. hyvän lainsäädännön ja sen valmistelun merkityksen yrityksille.

Olisi suorastaan ihanaa miettiä proaktiivisia pykäliä ja yritysten tarpeet huomioivaa lainsäädäntöä uudella tavalla. En kuitenkaan usko, että asia ratkeaa vain lakeja parantamalla. Laajentaisikin proaktiivisuuden ja uuden luomisen peräänkuuluttamista myös muihin kuin lainsäätäjään. Oma työni on proaktiivista asiakkaan palvelua Fondian LDaaS-lakiosastopalvelun puitteissa. Työn keskiössä on yritysten päivittäinen avustaminen pykäläviidakossa luovimisessa ja sieltä mahdollisuuksien löytäminen esteiden sijaan. Ovatko lakeja soveltavat virkamieskunta, yritykset, työntekijät ja liitot valmiita suuriin muutoksiin? Monia mahdollisuuksia on jo olemassa. Uskalletaanko käytäntöjä muuttaa oikeasti?

Oli liikennekaariesityksen sisällöstä mieltä mitä tahansa, LVM:n kaarien laatimisessa tekemisen meininki on uusi kun vertaa perinteiseen lainvalmistelutyöhön. Ehkä jopa hitusen proaktiivinen. Tsekkaa, jos et usko #liikennekaari.

Ps. Ai niin, niistä peräkylän mummoista! Yliappeni eli mieheni isoisä täytti viime viikolla 90v. Onnittelin häntä sekä Facebookissa että Whatsappissa sinne peräkylille. Hän oli käynyt somekurssin kansalaisopistossa.