MyFondia VirtuaaliLakimies
10. kesäkuuta, 2013

Metsänväki ja immateriaalipuut

Alkukesän päivinä voi vain ihailla luonnon vehreyttä – syreenit kukkivat, lehdet ovat isoja, vihreän sävy on heleä. Voisi suorastaan tulla mieleen Marimekon kangaskuvio Metsänväki! Vaan sen värit näyttivätkin yhtäkkiä tummemmilta, kun kävi ilmi, että Marimekon suunnittelija oli sujuvasti kopioinut ukrainalaisen taiteilijan työn painokankaan kuvioksi. Ei siis ollut ottanut ideaa, innoitusta, inspiraatiota tai vaikutelmaa, mikä onkin taiteellisessa maailmassa lähes elinehto luovuudelle, vaan oli tarkasti jäljentänyt valmiin teoksen kangaskuvioksi. Tosin alkuperäisteoksen nimessä mainittu rottaperhe jäi kuvasta puuttumaan. ”En tullut ajatelleeksi tekijänoikeuksia” totesi suunnittelija anteeksipyyntölausunnossaan.

Samainen suunnittelija on omien luomistöittensä lisäksi vuosia valvonut edesmenneen äitinsä elämäntyötä. Erityisen kiusallista asiassa oli myös se, että kyseisen suunnittelijaäidin kuuluisa Unikko-kuosi oli Marimekon ja italialaisen muotitalon kiivaan käyttökiistan kohteena muutama vuosi sitten. Lisää suolaa haavoihin ripotteli tieto, että kopioiduksi paljastuneella kuviolla oli kuorrutettu sinivalkoisena versiona Finnairin lentokone. Uutissivustot täyttyivät Marimekon, ukrainalaisen taidemuseon, Finnairin, suunnittelijoiden ja tekijänoikeuseksperttien kannanotoista ja lausunnoista. Draamaa ja mielensä pahoittamista oli runsaasti, ja tekijänoikeudet saivat vähintään Andy Warholin kuuluisan ”fifteen minutes of fame”.

Millainen design voi saada suojan?

Designmaailmassa suojaa saavan muotoilun rajanveto suojaamattomaan ei ole helppoa. Tuoleja on vaikea suunnitella ilman, että ne muistuttavat jollain tavalla toisiaan – ihmisen anatomia asettaa istumisfunktiolle tietyt vaatimukset, jotka johtavat samankaltaisuuteen. Mallioikeudella voi saada suojaa, jos muotoilu on uusi ja yksilöllinen. Tekijänoikeusneuvosto taasen on lukuisia kertoja ottanut kantaa puolesta ja vastaan, onko esim. ryijyn kuvio, oven kahva tai jakkara tekijänoikeuslaissa tarkoitetulla tavalla omaperäinen. Kun puhutaan taiteesta, teoskynnys ylittyy sujuvammin. Eli jos kukkamaljakko on teollisessa tuotannossa, sen muodolle voi olla vaikea saada suojaa. Mutta jos sama maljakko on yksittäisvalmistettuna kappaleena jalustan päällä taidenäyttelyssä nimellä ”The vase of eternity”, onko se yhtäkkiä teos? Andy Warholin Campbellin tölkkimaalaus on klassikko – arkinen keittopurkki muuttui taiteeksi. Teoskynnyksen ylittyminen tuo tekijälle useimmiten etuja, sillä tekijänoikeutta ei pääsääntöisesti tarvitse rekisteröidä, ja suoja-ajat ovat melko pitkiä verrattuna esim. mallioikeuteen.

Miten tekijänoikeuksia hankitaan?

Oikeus tehdä kopioita (right to copy) on tekijällä – siitä siis tekijän oikeus (copy right). Laissa on tekijän yksinoikeutta rajoittavia säännöksiä, mutta pääsääntöisesti tekijänoikeuksia luovutetaan sopimuksilla. Metsänväki-casen sopimus- ja korvaussuhteita voi vain spekuloida. Suunnittelija on uutistietojen mukaan freelancersuhteessa Marimekkoon, joka hallinnoi tämän sopimuksen – joko suullisen tai kirjallisen - perusteella kuvion oikeuksia ja käyttää niitä kaupallisesti. Marimekko lienee lisenssisopimussuhteessa Finnairiin, joka on käyttänyt oikeuksia omaan brandiinsa liitettynä. Alkuperäisoikeudet omistaa tietojen mukaan taiteilijan perikunta, ja teoksia hallinnoiva ukrainalaismuseo ”valvoo” oikeuksia. Nyt osapuolet ovat kuitenkin heiluttaneet valkoista lippua – Marimekko on tarjoutunut ostamaan oikeuksia niin kopioituun kuin muihinkin taiteilijan teoksiin, ja perikunta ja taidemuseo ovat antaneet sovinnollisia lausuntoja. Valkoista on heiluttanut myös Finnair – metsänväkilentokone on ilmeisesti jo maalattavana.

Tapauksesta voi kuitenkin poimia ja kiteyttää muutamia huomioita:

  • kunnioita tekijän- ja muita immateriaalioikeuksia – ”en tullut ajatelleeksi” ei ole kovin vahva argumentti
  • jos luovutat oikeuksia, tarkista, että ne ovat riidattomasti sinun, tai että luovutukseen on riittävät luvat ja suostumukset kolmansilta osapuolilta
  • jos ostat oikeuksia, tee kattavat ja selkeät sopimukset vastuusuhteista
  • mieti, mikä on pahin mahdollinen skenaario, elleivät ostamasi oikeudet ole riittävät (esim. joudutko lopettamaan jonkin ohjelmiston käytön liiketoiminnassasi)
  • vaadi kattavat immateriaalioikeuden loukkauspykälät (ns. IPR indemnity), ja ota riskianalyysiisi, millaiset mahdollisuudet sopimuskumppanillasi on oikeasti vastata aiheuttamistaan vahingoista
  • ota asiantuntija avuksesi arvioimaan riskejä ja sopimusmalleja, mieluimmin etu-kuin jälkikäteen

Nähtäväksi jää, yleistyykö nettimaailmasta tuttu ongelma: kun käyttö ja kopiointi ovat helppoa, niin viis oikeuksista? Jos jäät kiinni, pahoittele ja hanki oikeudet jälkikäteen! Eli yleistyvätkö tällaiset ”jälkilisenssiointimarkkinat” ja mitä sellainen mahdollisesti aiheuttaisi oikeuksien valvonnalle ja korvaustasoille?

Vanha sanonta kuuluu: imartelun korkein muoto on kopiointi. Mutta imartelu voi ainakin toistaiseksi vielä tulla sangen kalliiksi.