MyFondia VirtuaaliLakimies
30. kesäkuuta, 2017

Mega-alennus tuotteesta vai tekaistuja vertailuhintoja ja hatusta vedettyjä alennusprosentteja? – harhaanjohtava markkinointi ja urheiluvälineketjut

Kuluttaja-asiamies ärähti 28.6.2017 antamassaan kiellossa urheiluvälineketjujen markkinoinnissaan jakamille mielikuville todellista suuremmista alennuksista käyttämällä vertailuhintoja, alennusprosentteja tai muita alennuksiin viittaavia ilmaisuja. Kuluttaja-asiamiehen tekemän seurannan perusteella hinnanalennukset eivät ole olleet todellisia ja linjassa markkinoinnin paikkaansa pitävyyden kanssa. Kuluttaja-asiamies määräsi kiellon jatkaa harhaanjohtajaa markkinointia 100000 euron uhkasakon uhalla yhteensä seitsemälle suurelle suomalaiselle urheiluvälineketjulle.

Kuluttaja-asiamiehen mukaan käyttämällä vertailuhintoja ja mainostamalla aleprosentteja, kuluttajalle annettiin käsitys hintaan tulevasta reilusta alennuksesta. Kuluttaja-asiamiehen suorittaman seurannan aikana huomattiin kuitenkin, etteivät annetut tiedot vertailuhinnoista monissa tapauksissa olleet todenmukaisia hintatietoja eikä markkinoituja tuotteita ollut hinnoiteltu lainkaan missään vaiheessa ilmoitetulla vertailuhinnalla. Hintoja oli saatettu lisäksi keinotella korottamalla hintaa keinotekoisesti hetkeksi, jonka jälkeen aloitettiin huomattavan pitkä ale-jakso.

Hatusta heitetyt suositushinnat voivat johtaa sanktioihin ja oikeusprosessiin

Markkinaoikeus antoi 24.11.2015 päätöksen, joka koski urheiluvälineliike XXL Sports & Outdoor Oy:tä (). Markkinaoikeus kielsi kuluttaja-asiamiehen vaatimusten mukaisesti XXL:ää vertaamasta markkinoinnissaan tuotteensa myyntihintaa suositusvähittäishintaan, jos kyseinen hinta ei vastaa yleisesti muiden vähittäismyyjien samasta tuotteesta perimää hintaa. Lisäksi markkinaoikeus kielsi XXL:ää esittämästä markkinoinnissa perätöntä väitettä siitä, että tarjoustuote on tarjolla tietyllä hinnalla vain lyhyen rajoitetun ajan, vaikka samaa tuotetta myydään samaan hintaan tarjousajan jälkeen. Korkein oikeus myönsi joulukuussa 2016 valitusluvan kyseisessä asiassa (VL:2016-135). Korkeimman oikeuden myöntämän valitusluvan ytimessä näyttää olevan kysymys siitä, että onko elinkeinonharjoittaja hinnanerohyvitystä koskevan lupauksen muodossa esittänyt toteennäyttämättömiä väitteitä tuotteidensa hintojen edullisimmuudesta tai antanut kuluttajille harhaanjohtavan käsityksen mahdollisuudesta löytää yrityksen markkinoimia tuotteita muista liikkeistä. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan korkeimman oikeuden kannanottoa asiaan.

Markkinaoikeuden päätöksen jälkeen kuluttaja-asiamies sopi vuonna 2016 kymmenen Suomessa toimivan urheiluvälineketjun kanssa, että ne eivät enää jatkossa markkinoinnissaan vertaile tarjoushintojaan ohjevähittäis- ja suositushintoihin. Kuinka sitten kävikään…

Nyt kieltoa on tehostettu 100000 euron uhkasakolla ja kuluttaja-asiamies on puuttunut myös huonekalualalla vallitsevaan hinnoitteluun .

Vuonna 2016 markkinaoikeus tuomitsi huonekaluliike Maskun maksamaan 100 000 euron Markkinaoikeuden ratkaisun mukaan alennusmyyntimarkkinoinnin toistuvuus hämärtää kuluttajan käsitystä yrityksen normaalista hintatasosta ja sen seurauksena myös alennuksen todellisesta hyödystä. Tällainen alennusmyyntimarkkinointi johtaa kuluttajia harhaan.

Miten alekampanjan voi tehdä oikein?

Miten alekampanjaa kannattaa lähetä rakentamaan? Kuluttaja-asiamies on laatinut yhdessä Kaupan liiton kanssa alalle hintailmaisuja koskevat markkinointiohjeet . Koska kuluttaja-asiamies pitää ohjeita lähtökohtana markkinoinnin valvonnassa, on ohjeistuksen noudattaminen markkinoinnin harhaanjohtavuutta punnittaessa ohjenuora, jonka mukaisena jokaisen markkinoijan kannattaa omat mainoksensa pitää välttyäkseen pohtimasta onko valittu ilmaus harhaanjohtava vai ei.

Samalta kirjoittajalta
14. elokuuta, 2018
Plastiikkakirurgiaa lapsille – Instagram-mainonnan säännöt alaikäisille kohdistetussa markkinoinnissa
14. toukokuuta, 2018
Instagram ei ole mainostajan vapaata kenttää
13. maaliskuuta, 2018
Mitä tehdä, jos mahtava tarjous nettikaupassa on pelkkä hintavirhe?
7. helmikuuta, 2018
Piilomainontaa torjutaan nyt myös Youtubessa
22. syyskuuta, 2017
Kilpailujen järjestämisen pelisäännöt Facebookissa - pakottavaa lainsäädäntöä ja käyttöehtojen vaatimuksia
15. kesäkuuta, 2017
Karkkilakkoneuvottelut - Ajankohtaisen poliittisen puheenaiheen hyödyntäminen mainoksessa ei tehnyt makeismainoksesta hyvän tavan vastaista
24. maaliskuuta, 2017
Taidevalokuvia Instagramissa vai hyvän tavan vastaista markkinointia?
16. helmikuuta, 2017
Terveystikkareita ja suklaasavukkeita - Lapsiin kohdistuva elintarvikkeiden mainonta ja markkinoinnin hyvä tapa
31. tammikuuta, 2017
Bloggari broileritilalla - ”Yhteistyössä” -teksti ei enää riitä merkkaamaan kaupallista yhteistyötä blogeissa
18. marraskuuta, 2016
Syrjintä on kiellettyä myös elinkeinotoiminnassa
18. lokakuuta, 2016
Sukupuoliroolit jogurttimainoksessa
18. elokuuta, 2016
Blogit eivät ole mainostajan vapaata kenttää
28. kesäkuuta, 2016
Minustako sivutoiminen yrittäjä?
18. toukokuuta, 2016
Osakkeiden luovutuksesta syntynyt voitto voi olla luovuttajalle verovapaata tuloa sukupolvenvaihdoksissa
29. huhtikuuta, 2016
Yhtiön varojenjaossa on otettava huomioon myös yhtiön maksukyky
18. huhtikuuta, 2016
Mitä osakassopimusta laatiessa tulisi miettiä läpi?
31. maaliskuuta, 2016
There is no such thing as free money - Bloggaaminen ja verotus
18. helmikuuta, 2016
Omien osakkeiden ostomotiivit