MyFondia VirtuaaliLakimies
11. maaliskuuta, 2015

Luonnonsuojelulain ja vesiluvan välinen edellytyssuhde – onko sitä?

Vuonna 2011 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi Kemijoki Oy:lle luvan Sierilän voimalaitoksen rakentamiseen ja käyttämiseen sekä vesistön säännöstelyyn. Yhteensä 50 asianosaista kuitenkin valitti tästä aluehallintoviraston päätöksestä, jonka Vaasan hallinto-oikeus sittemmin kumosi. Hallinto-oikeuden mukaan luonnonsuojelulain 48 ja 49 §:ien edellyttämät poikkeusluvat olivat vesilain lupakäsittelyssä ehdoton prosessiedellytys. Lisäksi se katsoi, että tällaisten poikkeuslupien – tai niistä poikkeamista koskevan päätöksen – puutteesta johtuen aluehallintoviraston suorittama intressivertailu ei ollut vesilain mukainen.

Vaasan hallinto-oikeus viittasi päätöksessään kattavasti korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytäntöön, joka sen mukaan tuki tulkintaa tästä luonnonsuojelulain ja vesiluvan välillä vallitsevasta edellytyssuhteesta. Samaa mieltä olivat myös monet oikeusoppineet. Kemijoki Oy kuitenkin valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kemijokea edustaneen Fondian Senior Legal Counsel Kaj Hellstenin mukaan kyseessä oli hyvin haastava mutta sitäkin mielenkiintoisempi tehtävä. Valituksessaan Kemijoki Oy:n täytyi osoittaa, ettei voimassa oleva lainsäädäntö tai oikeuskäytäntö tukenut hallinto-oikeuden ratkaisua. Käymällä yksityiskohtaisesti läpi hallinto-oikeuden päätöksessä viitatut ratkaisut sekä vastakkaista tulkintaa tukevat korkeimman hallinto-oikeuden ja lupaviranomaisten päätökset, Kaj Hellsten tiimeineen onnistui tässä tehtävässä.

Marraskuussa 2013 korkein hallinto-oikeus antoi asiassa Kemijoki Oy:n kannalta myönteisen päätöksen . Se totesi, ettei edellytyssuhteesta luonnonsuojelulain mukaisen poikkeamisasian ja vesilupa-asian välillä ole säädetty. Näin ollen poikkeuslupien edellyttämisestä ennen muuta viranomaispäätöstä on päätettävä aina tapauskohtaisesti. Tuomioistuimen mukaan luonnonsuojelulain noudattamisesta voidaan vesilupa-asian yhteydessä varmistua esimerkiksi asettamalla määräyksiä, joilla kielletään luvan saajaa ryhtymästä toimenpiteisiin ennen kuin poikkeusluvat on myönnetty tai asianomainen viranomainen on todennut, ettei niille ole tarvetta. Kaikki tosiseikat huomioiden korkein hallinto-oikeus katsoi, että Kemijoki Oy:n tapauksessa ei ollut syytä pitää poikkeamislupaa vesiluvan ratkaisemisen edellytyksenä. Myöskään aluehallintoviraston suorittamaa intressivertailua ei voitu pitää tällä perusteella puutteellisena. Vaasan hallinto-oikeus velvoitettiin jatkamaan Sierilän voimalaitokseen liittyvän rakennuslupahakemuksen käsittelyä ja ratkaisemaan vesilain mukainen lupahakemus.

Hallinto-oikeuden uusi ratkaisu asiassa saatiin viime viikolla. Tällä kertaa hallinto-oikeus pysytti aluehallintoviraston myöntämän vesitalousluvan. Hallinto-oikeus toteaa, ettei hanke vaaranna yleistä terveydentilaa tai aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa eikä suuresti huononnan paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja. Lisäksi hallinto-oikeus katsoi, että Sierilän voimalaitoshankkeen hyödyt ovat huomattavasti suuremmat kuin siitä aiheutuvat haitat.

Vesilain mukainen ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen ja ennen varsinaisten toimenpiteiden aloittamista Kemijoki Oy:n on saatava nuo paljon puhutut luonnonsuojelulain mukaiset poikkeusluvat tai niitä koskevat päätökset.

Kaj Hellsten oli hallinto-oikeuden päätökseen kuitenkin kokonaisuuden kannalta tyytyväinen. Lisäksi ympäristöoikeuden parissa lähes 30 vuotta työskennelleen lakimiehen mieltä lämmittää se, että aikaisemmin epäselvä oikeustila koskien luonnonsuojelulain ja vesilain välistä edellytyssuhdetta vaikuttaa viimein selkiytyvän.