MyFondia VirtuaaliLakimies
13. maaliskuuta, 2010

Lakiasiain vallankumous – tuleeko juristista tarpeeton?

Joku vääräleuka saattaisi jopa kysyä, tuleeko juristista VIHDOINKIN tarpeeton.

Ennen keskustelua lakiasiain vallankumouksesta haluan muistuttaa mieliinne toisen varsin merkittävän vallankumouksen, josta on kyllä vierähtänyt jo jonkin verran aikaa. Teollinen vallankumous 1700- ja 1800-lukujen taitteen Britanniassa alkoi pääasiallisesti hiilikäyttöisen höyryvoiman käyttöönotosta ja automatisoidun, koneistetun tuotannon käyttöönotosta , pääasiallisesti tekstiilialalla. Teknologinen ja taloudellinen prosessi nopeutui höyrykäyttöisten laivojen, veneiden ja maaliikenteessä rautatien käyttöönoton myötä. 1800-luvun aikana se levisi läpi läntisen Euroopan ja Pohjois-Amerikkaan, vaikuttaen lopulta koko maailmaan. Teollinen vallankumous pakotti yksittäisen käsityöläisen (osittain) väistymään tehtaiden tieltä.

Mielestäni parhaillaan on menossa tai alkamassa lakiasiain vallankumous, joka alkoi Internet-pohjaisten työkalujen käyttöönotosta ja automatisoidun, asiakkaalle räätälöidyn palvelun käyttöönotosta, Fondian näkökulmasta pääasiallisesti lakiasiainosastopalveluissa . Teknologinen ja taloudellinen prosessi nopeutuu alati halpenevien ja nopeutuvien tietokoneiden ja kommunikaatioyhteyksien käyttöönoton myötä. Jos Googlen suunnitelmat toteutuvat, pian kaikki taitavat olla pilvessä http://thecloudonline.blogspot.com/2009/09/clou-computing-fo-dummies-eli.html .

Voisiko tämä vallankumous pakottaa yksittäisen, kaiken alusta asti itse tekevän juristin väistymään tehokkaamman tuotantotavan ja paremman palvelun tieltä? Tuntitöitä tekeville käsityöläisille lienee tulevaisuudessakin tilaa, mutta kaikki eivät ole valmiita maksamaan siitä käsityöläisten haluamaa preemiota.

Käsittelen vallankumouksellisia elementtejä lakiasiaintoiminnassa lisää myöhemmin, mutta ensiksi haluan tuoda esiin muutaman esimerkin muilla aloilla tapahtuneista muutoksista.

Alkoholin myynnissä ja jakelussa on myös tapahtunut huomattavia muutoksia. Myyjän tarpeellisuus ja kompetenssi on ollut melkoisen muutoksen kourissa. Käydessäni ensimmäistä kertaa Alkossa, käytössä oli vielä tiski, jolle jonotettiin ja jonka takaa myyjä sitten ojensi ostetut tuotteet (edellyttäen, että ikää oli). Tiskin alla oli kossu ja vodka ja muut suosikkituotteet heti selän takana hyllyssä. Viinit ja muut juomat varmaankin takahuoneen puolella. Itsepalvelu Alkot olivat jo radikaali muutos, nyt saat juomasi puhelintilauksella joko Alkoon tai joskus jopa paikalliseen lähikauppaan. Nettikauppa tulee lisääntymään aivan viime aikaisen Helsingin Käräjäoikeuden päätöksen (Viinakauppa.com) http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/172452.shtml johdosta ja Alkon monopoli on murtumassa. Alkon myyjä on samaan aikaan muuttunut pullokoneesta konsultiksi, joka pystyy suosittelemaan sinulle parhaat juomat illalliskutsuille.

Matkustaminen ja matkatoimistopalvelut ovat myös olleet rajun muutoksen kourissa. Matkanvaraukset ja lentohintojen kilpailutus onnistuu nyt varsin mallikkaasti netissä. Lähtöselvitys lentokentillä on myös muuttunut ja muuttumassa radikaalisti (se on toki edelleen kovin hidasta eikä laukkujen perille saapuminen ole aina taattua). Nyt saat tehtyä lähtöselvityksen tekstiviestillä tai netissä ja ilman matkatavaroita pääset koneeseen usein ilman muuta lähtöselvitystä. Lentokapteenien työ lienee myös muuttunut eikä heidän tarvitse koko ajan ohjata konetta, autopilotti hoitaa ohjaamisen automaattisesti. Tiedustelukoneet taitavat jo lentää taivaalla kauko-ohjauksessa ja varsin turvallisesti.

Telekommunikaatio- ja puhelinpalvelujen muutos ei varmasti ole jäänyt keneltäkään huomaamatta . L ankapuheluista on siirrytty kännykkä- ja tietokonepuheluihin, keskusneiti on joutunut väistymään digitaalisten keskusten tieltä. Google suunnittee jo ”käännöspuhelinta”. Se kehittää parhaillaan softaa ensimmäiseen puhelimeen, joka pystyy kääntämään keskustelun eri kielille lähes silmänräpäyksessä. Tätä rakennetaan puheentunnistus- ja automaattikäännösteknologioiden päälle. Tuotteen pitäisi olla ilmeisesti valmiina muutaman vuoden kuluessa. Googlellahan on jo käännöspalvelu tekstille tietokoneympäristössä. Käännös tapahtuu automaattisesti jo yli 50 kielelle. Googlella on myös jo puheentunnistusjärjestelmä, jolla puhelimen käyttäjä voi tehdä nettihakuja puhumalla käskyt puhelimeensa kirjoittamisen sijaan. Nyt siis nämä kaksi teknologiaa ollaan naittamassa vallankumoukselliseksi tuotteeksi. http://technology.timesonline.co.uk/tol/news/tech_and_web/personal_tech/article7017831.ece

Jos Alkon myyjää, keskusneitiä, check-in henkilöstöä , lentokapteeneja eikä kielenkääntäjiäkään ehkä tulevaisuudessa enää tarvita, niin onko ajateltavissa, ettei juristiakaan kohta enää tarvita tai ainakin, että juristin rooli ja kompetenssivaatimukset tulevat muuttumaan radikaalisti?

Mielestäni vastaus on: kyllä. Maailma on jo muuttumassa kovaa vauhtia ja nyt on juristienkin tärkeää pysyä vauhdissa mukana ja yrittää ennakoida muutosten suunta ja vaikutukset. Asia on laaja ja monisäikeinen eikä sitä pysty lyhyessä esityksessä käsittelemään riittävällä syvyydellä. Esitän kuitenkin jatkossa muutamia hajanaisia huomioita ja kysymyksiä keskustelun herättämiseksi.

Yritysjuristin kustannuspaineet kasvavat. Liiketoimintayksiköt ja lakiasisinosastot ovat alati kiristyvien kustannuspaineiden keskellä. Vain toimimalla olennaisesti tehokkaammin, voidaan näihin vaatimuksiin vastata. Vain hintoja muuttamalla ja puuttumatta prosesseihin ja palvelun sisältöön asiaa ei pystytä ratkaisemaan. Ulkoisten lakiasiainpalvelun tarjoajien, kuten Fondian, onkin syytä ottaa edellä mainitut vaatimukset vakavasti ja pyrkiä jatkuvasti tehokkaampaan palveluun.

Koko sopimusprosessi voidaan melko helposti elektronisoida ja automatisoida. Laatu paranee samalla valtavasti. On korkea aika siirtyä kadonneista tai olemattomista paperikopioista ja unohtuneista hyväksynnöistä elektroniseen sopimusprosessiin. Tarjouspyynnöt, sopimusmallit ja niiden muokkaus, elektroninen sopiminen ja allekirjoittaminen, sopimuksen tallennus ja muutokset on kaikki mahdollista tehdä elektronisissa työkaluissa jo tänään.

Mallisopimuksia on syytä kehittää modulaarisiksi, yksinkertaisemmiksi ja kohtuullisemmiksi. Sopimuksia ei voi enää pidentää, vaan niitä on syytä yksinkertaistaa ja lyhentää. Yhden sivun salassapitosopimus alkaa olla jo nykypäivää monissa yrityksissä. Olen jopa miettinyt, voisiko sopimuksia tehdä erittäin lyhyillä lomakkeilla suoraan lainsäädäntöön nojaten. Lainsäädäntö voisi kai hoitaa lähes kaiken, mitä sopimuksissa nyt kirjoitetaan. Vielä nykyään sopimukset sen sijaan tuntuvat toistavan monia asioita, jotka lainsäädäntö hoitaisi ilman sopimusmainintaakin.

Erilaisia ilmaisia (tai edullisia) palveluita syntyy koko ajan ja ne kehittyvät vauhdilla ; esim. erilaiset avoimen lähdekoodin hankkeet, Wikipedian valtava tietopankki, joka on syrjäyttänyt tietosanakirjat, erilaiset suljetut ja avoimet yhteisöt, kuten TaxAlmanac – ilmainen veroasioiden tietopankki ja yhteisö veroasiantuntijoille www.taxalmanac.org ja Legal OnRamp (yritysjuristien ja kutsuttujen ulkoisten lakiasiainpalvelun tarjoajien yhteistyösivusto) http://legalonramp.com/ . Viranomais- ja julkisrahoitteiset palvelut paranevat ja siirtyvät koko ajan enemmän verkkoon. Erilaiset hakemukset ja rekisteröinnit helpottuvat. Nyt esimerkiksi osakeyhtiön perustaminen ja rekisteröinti ei yksinkertaisimmillaan vaadi lainkaan juristia, Patentti- ja rekisterihallituksen siviulla on helppokäyttöiset työkalut yhtiön perustamiseen www.prh.fi . Finlex (Valtion säädöstietopankki) on jo tehnyt lakikirjan tarpeettomaksi . Lista ei lopu tähän, vaan kasvaa jatkuvasti.

Kommunikaatiotavat ulkoisen lakimiehen ja asiakkaan välillä tulevat muuttumaan edelleen. Telex, kirje ja faksi alkavat olla out ja sähköposti, chat ja itsepalvelu sähköisissä työkaluissa nykypäivää. Koulutuksia voidaan järjestää podcasteilla.

Kaikki ei ole kuitenkaan juristin ammattikunnan kannalta menetetty, lakimiehiä tullaan tarvitsemaan ainakin palveluiden automatisoinnin suunnitteluun ja toteutukseen. Lakiasiainriskin manageeraajia tullaan myös tarvitsemaan ja heidän pitää integroitua todella syvälle myös business prosesseihin sen lisäksi, että heidän käytössään olevat työkalut ja prosessit on viilattu kuntoon. Lakimies on usein paras henkilö arvioimaan tietyntyyppisiä riskejä ja auttamaan riskien optimoinnissa. Optimoinnilla minimoinnin sijaan saavutetaan huomattavia kustannussäästöjä, mutta se vaatii lakimieheltä ja businekselta saumatonta yhteistyötä ja uskallusta. Riskien minimoinnissa toimii 80-20 sääntö. Viimeisen 20% riskin poistaminen maksaa usein 80%.

Varsinkin Intian, mutta myös muiden maiden, joissa koulutettua ja kielitaitoista työvoimaa on edullisesti saatavilla, kehitystä on syytä seurata. Tekeekö tämä kehitys suomalaisesta juristista tarpeettoman... Ei varmaankaan, mutta asia on syytä ottaa huomioon ja pyrkiä hyötymään edullisen työvoiman kayttömahdollisuudesta. Erilaisia rutiiniluonteisia tehtäviä siirretään jo nyt halvemman työvoiman maihin, myös lakiasioiden osalta.

Asiasta kiinnostuneiden kannattaa lukea myös Thomas L. Friedmanin kirja “ The World Is Flat: A Brief History of the Twenty-First Century” .

Palveluiden hinnoittelussa saatetaan siirtyä pois tuntipohjaisesta hinnoittelusta arvopohjaisempaan hinnoitteluun. Asiakas saattaisi mielellään ostaa informaatiota, strategisempaa tukea, neuvotteluapua, miksei kokonaisvaltaisemman palvelukokonaisuudenkin. Mielestäni tuntihinnoittelu ei johda asiakkaan kannalta parhaaseen lopputulokseen ja ulkoisen lakimiehen integroitumiseen asiakkaan tiimiin.

Kuten edellä on mainittu, palvelun toimitus voisi tapahtua enenevässä määrin Internet-pohjaisten työkalujen (itsepalvelu) välityksellä. Tämä jo sinänsä tulee rikkomaan nykyisen hinnoittelu- ja voitontekomallin. Voi perustellusti kysyä voisiko asiakasyrityksen lakiasiainkustannuksen hinnoitella prosenttiosuutena liikevaihdosta tai jollain muulla työmäärään ja saavutettuun hyötyyn sidotulla mittarilla?

Kun vauhtiin on päästy, alla on joitakin ehkä vieläkin hullumpia ajatuksia

Voisiko juristi olla neuvotteluissa edustamassa kumpaakin osapuolta ? Se, että kummatkin neuvotteluosapuolet keräävät mahdollisimman paljon ydinaseita neuvotteluhuoneeseen ei välttämättä auta. Olisiko kohta liennytyksen aika?

Olen myös aika ajoin miettinyt sitä, kuinka lakimies pystyy luomaan nahkansa edustaessaan välillä myyjää ja välillä ostajaa ja ollen kummassakin tapauksessa melko lailla eri mieltä monista kysymyksistä. Ehkä juristien pitäisi ensin neuvotella itse itsensä kanssa ja mennä sitten vasta neuvottelupöytään?

Eräs tuttu pääomasijoittaja on suunnitellut laittavansa ennustuksensa sijoitussopimuksen lopullisesta sanamuodosta kassakaappiin ennen neuvottelujen alkua ja vertaavansa sitä sitten neuvottelujen päätyttyä arvaukseensa. Veikkaan, ettei arvaus osuisi kovin kauas maalistaan. Olisiko asialle syytä tehdä jotain?

Itse uskon, että juristeja tarvitaan tulevaisuudessakin. Uskon ja toivon, että lakimiehen rooli muuttuu ja kehittyy entistäkin mielenkiintoisemmaksi, ja että juristikunta ottaa muutoksen haasteen vastaan. Jos jää muutoksen kelkasta nyt, saattaa kohta tulla kiire oppia uusia asioita

Jos lentokoneita lentävät autopilotit, voisiko yhtiön lakiasiat hoitaa autojuristi . Lihaa ja verta oleva juristi tulisi sitten puikkoihin hätätilanteissa?

Lopuksi,kaikille asiasta kiinnostuneille suosittelen luettavaksi Richard Susskindin kirjaa ”The End of Lawyers” http://www.susskind.com/endoflawyers.html .

Toivon, että yllä oleva herättää keskustelua.