MyFondia VirtuaaliLakimies
13. toukokuuta, 2014

Kyberrikollisuus – globaali uhka?

Kyberrikoksia pidetään globaalina uhkana. Pelko kyberrikosten globaalista levinneisyydestä ei sinänsä ole turha, sillä Interpolin mukaan kyberrikollisuuden piirissä pyöri jo pelkästään Euroopassa satoja miljardeja enemmän rahaa kuin huumekaupassa. Suomi pitää kyberuhkaa yhteiskunnallisesti kokonaisvaltaisena riskinä ja on ottanut kyberrikollisuuteen varautumisen tosissaan. Suomi laati ensimmäisen Kyberturvallisuusstrategiansa vuonna 2013. Tämän vuoden alusta toimintansa aloitti Kyberturvallisuuskeskus , jonka tehtävänä on varautua kyberrikoksiin, seuraamalla uhkatekijöitä sekä tiedottamalla niistä.

Mitä kyber sitten tarkoittaa? Kansainvälistä hyväksyttyä määritelmää ei toistaiseksi ole olemassa. Kyberrikollisuus on käytännössä sähköisiä viestintäverkkoja ja tietojärjestelmiä hyödyntävää tai niihin kohdistuvaa rikollisuutta. Se on myös usein perinteistä rikollisuutta, joka on siirtynyt tietotekniseen ympäristöön. Suomen rikoslaissa ei myöskään määritellä kyberrikosta, sillä sen on yleensä sijoitettu jo voimassa oleviin rikoslain säädöksiin. Kyberrikoksen uhriksi voi joutua niin yksilö, yritys kuin jopa valtiokin. Kyberrikollisuus muuttuu koko ajan yhä järjestäytyneemmäksi ja osaltaan sen vuoksi yksittäisten tekijöiden tunnistaminen ja kiinnisaaminen on erittäin haastavaa.

Suomi ei kuitenkaan ole yksin suojautuessaan maailmanlaajuista kyberuhkaa vastaan. Kansainvälinen yhteistyö on kyberrikollisuuden torjunnassa ensiarvoisen tärkeää. Pohjoismaiden poliisijohtajat ovatkin tehneet tiivistä yhteistyötä torjuntakeinojen kehittämisessä. Lisäksi vuosi sitten perustettiin Europolin kyberrikollisuuskeskus EC3 ja tänä vuonna toimintansa aloittaa vielä Interpolin tietoverkkorikollisuuskeskusyksikkö IGCI . Kyberrikollisuus koetaan erittäin suurena uhkana tulevaisuudelle ja tähän on onneksi ymmärretty suhtautua sen ansaitsemalla tavalla, jopa globaalilla tasolla.