MyFondia VirtuaaliLakimies
10. maaliskuuta, 2020

Kirjanpidon eriyttäminen – kohti läpinäkyvää kilpailua

Kilpailulain uusi kirjanpidon eriyttämissäännös on isompi ja merkittävämpi uudistus kuin teknisluonteisesta ilmaisusta ”kirjanpidollinen eriyttäminen” voisi päätellä. Kyse on taloushallinnon, tilintarkastajien ja juristien yhteisestä savotasta.

Kilpailuneutraliteetti tarkoittaa lyhyesti sitä, että julkisella ja yksityisellä elinkeinotoiminnalla tulee olla tasapuoliset toimintaedellytykset. Nykyisellään kunnat ja kuntayhtymät kilpailevat yksityisten yritysten kanssa esim. kiinteistöhuollossa, siivouksen ja logistiikan palveluissa, jätehuollossa sekä laboratorio- ja kuvantamispalveluissa. Läpinäkyvyyden puuttuessa julkisomistaja on saattanut päätyä tukemaan hyvinkin tehotonta markkinoilla tapahtuvaa taloudellista toimintaa. On ollut myös vaikea tietää, noudattaako julkinen toimija liiketoiminnassaan vaatimusta markkinaperusteisesta hinnoittelusta.

Eriyttämisvelvollisuuden sisältö pähkinäkuoressa

·         Kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvaa taloudellista toimintaa harjoittavan kunnan, kuntayhtymän, valtion taikka niiden määräysvaltaan kuuluvan muun yksikön on pidettävä tästä toiminnastaan erillistä kirjanpitoa. Oikeudellinen muoto ei ole relevantti, vaan ao. yksikön toiminnan luonne.

·         Eriytetyn toiminnan tuotot ja kulut tulee esittää tilikausikohtaisena tuloslaskelmana, jonka tulee olla johdettavissa toimijan kirjanpidosta. Tuloslaskelma on julkinen.

·         Tiedot on laadittava 1.1.2020 alkaen ja esitettävä vuoden 2020 tilinpäätöksen liitetietoina.

·         Pienimuotoinen (liikevaihto alle 40 000 euroa vuodessa) toiminta rajataan eriyttämisvelvollisuuden ulkopuolelle. 

·         Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) valvoo kirjanpidollisen eriyttämisen noudattamista. KKV voi sakon uhalla velvoittaa toimittamaan erillisen kirjanpidon, tuloslaskelman (tilinpäätöksen) sekä kuvauksen kustannuslaskennan periaatteista.

Uuden oppimisen aika

Selvää on, että julkiset yksiköt ovat uuden edessä. Opittavaa on. Mitä on ristiinsubventio? Mitä on alihinnoittelu? Mitä nämä tarkoittavat juuri meidän yksikkömme liiketoiminnassa kilpailluilla markkinoilla, lakisääteisten tehtävien hoitamisessa ja niiden yhteensovittamisessa? On tärkeä ymmärtää, että kirjapidollinen eriyttäminen on väline estää markkinavääristymät. Velvoitteen tulkinnallinen viitekehys tuleekin juridiikan saralta, vaikka operoidaan talouden ja kirjanpidon maailmassa.

Lain soveltamisalassa olevien julkisten toimijoiden tehtävä huolellinen analyysi siitä, miltä osin ne harjoittavat kilpailullista toimintaa markkinoilla. Lisäksi on kartoitettava, mitä eriyttämissäännöksen voimaantulo tarkoittaa paitsi taloushallinnon järjestelmiin myös varsinaisen substanssiosaamisen suhteen. Oman toiminnan itsearvioinnin merkitys korostuu entisestään.

Kustannuslaskenta ja allokointiperusteet eri toiminnoille ovat ytimessä. Kilpailutilanteessa markkinoilla harjoitettavan taloudellisen toiminnan kustannuksiksi tulee lukea kaikki siihen liittyvät välittömät ja välilliset kustannukset, mukaan lukien osuus yhteisistä kustannuksista ja pääomakustannuksista. Harjoitettavan liiketoiminnan ja julkisen yksikön muun toiminnan luonteesta johtuen aiheuttamisperiaatteen tulkinta on väistämättä tapauskohtaista.

Lakiuudistus tuo mukanaan uutta myös muille toimijoille. Kilpaileville yrityksille se antaa mahdollisuuden tarkastella julkisen toimijan liiketoimintaan liittyviä lukuja. Transparenssi itsessään lisännee jo markkinoiden omaehtoista valvontaa. Entä sitten tilintarkastajat? Mitä lakimuutos tarkoittaa tilintarkastajille? Voiko kilpailija puolestaan luottaa puhtaan tilintarkastuskertomuksen perusteella siihen, ettei julkinen yksikkö harjoita ristiinsubventiota?

Muilta sektoreilta tulkinta-apua

Kirjanpidollinen eriyttäminen ei ole uusi keino varmistaa markkinoiden reilut kilpailuolosuhteet. Hyvinkin seikkaperäinen kirjanpidollinen eriyttämisvelvoite on ollut jo pitkään voimassa monopolistisilla toimialoilla, kuten posti-, tele- ja energiasektoreilla.  Avoimuuslaista löytyy vastaavanlainen erilliskirjanpidon vaatimus. Siten päätös- ja oikeuskäytäntöä aiheuttamisperiaatteen, alihinnoittelun ja ristiinsubvention tiimoilta on saatavissa ja ne osaltaan tarjoavat tulkinnallista osviittaa kilpailulain kirjanpidolliseen eriyttämiseen. Lisäksi myös määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskeva oikeuskäytäntö on apu maiseman hahmottamisessa.

Kilpailulain eriyttämissäännöksen soveltamiskäytäntö kehittyy ajan myötä. Nyt julkisen yksikön on syytä dokumentoida eriyttämisperusteensa, joita se sitten noudattaa kaupallisessa toiminnassa.