MyFondia VirtuaaliLakimies
10. joulukuuta, 2015

Kansainvälistyvän yhtiön arvonlisäverotuksen kysymyksiä

Kolmiosaisessa blogisarjassamme ' Kasvua maailmalta? – Verotuksen huomioiminen kansainvälistyvässä yritystoiminnassa' käydään läpi kansainvälistyvän yhtiön verotukseen liittyviä aspekteja, joita kannattaa ottaa huomioon yhtiön lähtiessä laajentamaan toimintaansa kotimaan rajojen ulkopuolelle. Tässä viimeisessä osassa pureudutaan kansainvälistymiseen liittyviin arvonlisäverotuksen pulmakohtiin.

Kansainvälisen tavarakaupan alv-säännökset

Yhtiön ryhtyessä suunnittelemaan kansainvälistymistä yhtenä ensimmäisistä verotukseen liittyvistä kysymyksistä ovat väistämättä arvonlisäverotukseen liittyvät kysymykset. EU:n sisällä tapahtuvan kansainvälisen tavara- ja palvelukaupan arvonlisäverosäännökset perustuvat unionin yhteiseen arvonlisäverojärjestelmään ja arvonlisäverodirektiiviin. Suomessa tapahtuva tavaran myynti voi olla verollista kotimaan myyntiä, verotonta myyntiä toiseen jäsenvaltioon tai verotonta myyntiä yhteisön ulkopuolelle. Arvonlisäverovelvollisuus tavara- ja palvelukaupassa määräytyvät hieman eri tavoin riippuen siitä, onko ostajana yksityishenkilö vai toinen arvonlisäverovelvollinen yritys.

EU-tavarakauppaa elinkeinonharjoittajien tai muiden alv-velvollisten oikeushenkilöiden kesken verotetaan yhteisömyyntiä koskevien säännösten mukaan. Yhteisömyynti on veroton, kun edellytykset yhteisömyyntiä koskevien säännösten soveltamiselle täyttyvät. Tällöin suomalainen myyjä merkitsee laskulle suomalaisen arvonlisäverotunnisteensa ja ostajan alv-tunnisteen toisessa EU-valtiossa. Lisäksi on tärkeää lisätä laskulle merkintä verottomuudesta – esimerkiksi ALV 0 %, yhteisömyynti. Lisäksi kuljetusasiakirjat tulee säilyttää, sillä niiden avulla voidaan osoittaa tavaran lähteneen Suomesta ja että se on kuljetettu toiseen EU-valtioon. Yhteisömyynti raportoidaan kausiveroilmoituksella.

EU:n sisällä tapahtuva tavaran hankinta alv-velvollisten elinkeinonharjoittajien välillä puolestaan verotetaan yhteisöhankintaa koskevien säännösten mukaan. Yhteisöhankinnan katsotaan tapahtuneen Suomessa, jos tavaran kuljetus päättyy täällä. Käytännön tasolla yhteisöhankinta tapahtuu siten, että ostaja antaa suomalaisen alv-tunnisteensa merkittäväksi laskulle ja myyjä antaa ostajalle verottoman laskun – käytännössä siis yhteisöhankinta on edellä selostetun yhteisömyynnin ”vastatransaktio”. Myös yhteisöhankinnat tulee ilmoittaa kausiveroilmoituksella, koska niiden perusteella maksettava arvonlisävero voidaan vähentää yrityksen verotuksessa, jos tavara on hankittu vähennyskelpoiseen tarkoitukseen.

Yksityishenkilöiden osalta sen sijaan pääsääntöisesti myyntiin sovelletaan Suomen arvonlisäveroa, mutta ns. kaukomyyntiä koskevat säännökset muodostavat tästä poikkeuksen. Kaukomyyntinä käsitellään myynti, jossa myyjä huolehtii tavaroiden kuljettamisesta määränpäämaahan ja ostajana on yksityishenkilö tai heihin rinnastettava ei-arvonlisäverovelvollinen muu henkilö. Mm. yksityishenkilön tilatessa toisessa unionivaltiossa sijaitsevasta Internet-kaupasta tuotteita kotimaahansa sovelletaan kaukomyyntiä koskevia säännöksiä. Jos myyjä on rekisteröitynyt alv-velvolliseksi kohdemaassa, kaukomyyntiin sovelletaan kohdemaan arvonlisäveroa. Lisäksi edellytetään, että määränpäämaan asettama kynnysarvo ylittyy. Kynnysarvo vaihtelee 35.000 euron ja 100.000 euron välillä. Mikäli kynnysarvo ylittyy, myyjä joutuu rekisteröitymään määränpäämaassa alv-velvolliseksi. Jos kaukomyynnin kynnysraja ei ylity, kaukomyyntiä ei veroteta Suomessa.

Kansainvälisen palvelukaupan alv-säännökset

Palvelukaupassa arvonlisäverokäsittelyn kannalta relevantit seikat ovat palvelun laatu, myyntimaasäännökset sekä palvelun verollisuus ja verovelvollinen. Pääsääntöisesti elinkeinonharjoittajalle tapahtuva myynti verotetaan siinä maassa, jonne ostaja on sijoittautunut ja myynti kuluttajalle siinä maassa, jonne myyjä on sijoittautunut. Näistä pääsäännöistä on kuitenkin useita poikkeuksia erityisesti kuluttajamyynnin ja tiettyjen erityisluontoisten palveluiden, mm. kiinteistöön kohdistuvien palvelujen, henkilökuljetuspalvelujen, ravintola- ja ateriapalvelujen sekä matkatoimistopalvelujen, osalta, joten myyntimaasäännöksiin on suositeltavaa perehtyä tarkoin. Lisäksi tietyissä tilanteissa elinkeinonharjoittajien välisissä myynneissä sovellettavaksi voivat tulla myös ostajan käännettyä verovelvollisuutta koskevat säännökset.

Laskua koskevat sisältövaatimukset

Kun yhtiö ryhtyy tekemään kauppaa kansainvälisesti ja laajentumaan ulkomaille, huomiota on hyvä kiinnittää myös laskua koskeviin muoto- ja sisältövaatimuksiin. Laskumerkintävaatimuksia on viime vuosina päivitetty, ja arvonlisäverolakiin on myös sisällytetty lista pakollisista laskumerkinnöistä. Erityisesti merkinnät käännetystä verovelvollisuudesta ja mahdollisesta verottomuuden perusteesta (mm. yhteisömyynti) tulee aina muistaa sisällyttää laskutositteelle.

Alv-rekisteröintivelvollisuudet ulkomailla

Kuten edellä on jo tullut ilmi, yhtiölle voi syntyä velvollisuus rekisteröityä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin myös ulkomailla useasta eri syystä. Tiivistetysti voidaan todeta, että mm. tavaran myynti toisessa valtiossa, varaston sijainti toisessa valtiossa, yhteisömyynti tai -hankinta, maahantuonti tai tiettyjen palvelujen myynnit voivat laukaista rekisteröintivelvoitteen.

Aloiteltaessa toimintaa ulkomailla on hyvä varata riittävästi aikaa paikallisen lainsäädännön, rekisteröintivelvoitteiden ja ilmoitusmenettelyiden läpikäyntiin. Alv-rekisteriin rekisteröitymiseen menevä aika vaihtelee parista viikosta jopa puoleen vuoteen, ja pääsääntöisesti rekisteröityminen on oltava tehtynä, ennen kuin toimintaa voi aloittaa. Useissa valtioissa on myös käytössä myöhästymismaksut sanktioina rekisteröitymisen viivästymisestä tai alv-ilmoitusten antamisesta myöhässä. Myös tilitysten myöhästymisestä seurauksena voi olla myöhästymismaksu.