MyFondia VirtuaaliLakimies
13. elokuuta, 2020

Juristin työ ja luovat alat

Työskentelin valmistumiseni jälkeen toistakymmentä vuotta kaupallisen luovan teollisuuden parissa mm. mainostoimistossa. Noin vuosi sitten palasin kotiin täysipäiväiseksi juristiksi (täysipäisyydestä en edelleenkään anna mitään takuita). Blogeissani teen yleisempiä ja erityisempiä havaintoja juristin näkökulmasta lähinnä luovan ja viihdeteollisuuden asioista.

Erilaisia juristien laatimia neuvoja ja muistilistoja luovan työn tekijöille on sosiaalinen media ja koulutukset pullollaan. Aivan varmasti julkaisen ja opetan itsekin sellaisia edelleen. Ajattelin kuitenkin tällä kertaa kääntää näkökulmaa siten, että listaan muutaman ylätason ajatuksen, joita itselleni on matkan varrella kertynyt liittyen juristina työskentelyyn luovien asioiden parissa. Kuten tapana on todeta: lista ei ole tyhjentävä.

Luovat alat ovat liiketoimintaa

Luovat alat ja niihin liittyvä teollisuus eivät ole pelkkää tekijänoikeutta tai IPR-tiimin alaosasto. Paitsi, että vastaantulevat kysymykset kulkevat läpi useamman oikeudenalan, on näissäkin, kuten muussa liiketoiminnan asiantuntijatoiminnassa elintärkeää tuntea konsultoitavan alan mekaniikat, toimijat ja tavat. Nöyryys ja erityisesti mahdollisuus kysyä ja hyödyntää muita asiantuntijoita omassa työssä on monesti ratkaiseva tekijä. Sosiaalisen median ja vuosikertomusten korupuheista huolimatta juristeilla on ammattikuntana pääsääntöisesti vielä paljon matkaa aitoon asiakasta palvelevaan tiimityöskentelyyn, jossa asiakkaat hyötyvät (kustannustehokkaasti) moniosaajatiimeistä.

Sananen kuitenkin erityisesti tekijänoikeudesta: Opin jo aikaisessa vaiheessa työskennellessäni juristina ”luovassa maailmassa”, että luomisvaiheessa tekijänoikeuden tuottama yksinoikeus on suurin rikos luovan taiteilijan ilmaisun ja luomisen vapautta vastaan ja toisaalta sitten kun oma teos on valmis, tekijänoikeuden tuottamasta yksinoikeudesta tulee pyhin suojattava oikeushyvä maailmassa – erityisesti taloudellisesti. Taiteentekeminen on matka ja niin on myös suhtautuminen tekijänoikeuteen. Näkökulmat ja mielipiteet muuttuvat.

Luovat alat ja viihdeteollisuus eivät ole juridiikan farmiliigoja, joissa voi harjoitella tai käydä virkistäytymässä. Jos päivätyö on vaikkapa compliance- tai vakuutusoikeudellisten asioiden hoito, kannattaa miettiä, onko itse paras mahdollinen edustus nuoremmalle sukulaispojalle, kun tämä solmii artistisopimusta monikansallisen viihdejätin kanssa. Kuten muussakin juridiikassa, sinne päin ei riitä. Toisaalta alalla elävä myytti siitä, että Suomessa ei olisi päteviä juristeja esimerkiksi asianajotoimistoissa tai muutoin toimimaan viihde- ja luovilla aloilla, on yksinkertaisesti väärä ja vaarallinenkin turhan vastakkainasettelun kannalta.

Parrasvalot häikäisevät

Tunnetussa elokuvatähdessä tai muusikossa ja näiden ympärillä elävässä teollisuudessa ja mediassa on jotain maagista. Asiantuntijarooli ja konteksti kannattaa muistaa. Miellyttämisen halu tai liian kova halu päästä itse valokeilaan voi olla asiakkaan kannalta eksistentiaalinen virhe ja esimerkiksi lupaava taiteilijaura voi tyssätä huonoon edustukseen. Tämä ei tarkoita, etteikö omasta osaamisesta saisi pitää ääntä tai brändätä itseään. Oikeat asiat oikeaan paikkaan ja aikaan.

On hyvä rakastaa taidetta, viihdettä tai videopelejä tai mitä kuin itse tähän hyvinkin laajaan kiehtovaan kategoriaan mieltää. Tee hommia kuitenkin, koska haluat olla juristi, älä sen takia että oma demo ei johtanut aikoinaan sopimukseen tai koekuvaukset filmirooliin. Toki on myös päteviä juristitaiteilijoita.

Stereotypiat johtavat ennakkoluuloihin ja huonoon juridiikkaan

Unohda klassiset stereotypiat ja hautaa niihin perustuvat vastakkainasettelut. Suuri ja kansainvälinen ei ole yksiselitteisesti pahasta. Suuret viihde- ja mediayhtiöt eivät metsästä yksittäisten taiteilijoiden ja muiden luovien ihmisten sieluja ja jalosta niistä sitten kultaharkkoja omistajilleen. Toki ne ovat voittoa tavoittelevia yhtiöitä – se on osakeyhtiön tarkoitus. Nämä monesti suuriksi paholaisiksi koetut tahot ovat niitä, jotka noudattavat lainsäädäntöä, ottavat yhteiskunnallista kantaa jne. Tosiasiassa moni näistä suurista saatanista toimii melkeinpä rahalaitoksina mahdollistaen yksittäisten taiteilijoiden ja pienempien yritysten toiminnan.

Toisaalta esimerkiksi taitelijat ja vaikkapa muusikot eivät ole apurahoja keinottelevia helppoheikkejä, vaan kaupallisella tasolla useimmiten näkemyksellisiä ammattilaisia, joilla on myös legitiimi intressi voitontekoon.  Stereotypiat ja niiden ylläpito ei palvele ketään. Meillä juristeilla on iso mahdollisuus vaikuttaa tähän ja nostaa luovaa- ja viihdeteollisuuttamme osaltamme edelleen ammattimaisemmaksi.

Myös juristin työssä tarvitaan aitoa eri alojen moniosaajayhteistyötä

Juridiikka on erittäin täsmällistä tiedettä ja ammatinharjoittamista. Koin itse juridisten palveluiden ostajana tässä kohtaa kuitenkin myös suurimman haasteen. Eksaktiin ammattitaitoon ja ammatti-identiteettiin liittyy luontainen tarve saattaa asiat tietyn otsikon alle. Reaalimaailman ilmiöt kuitenkin harvemmin menevät tietyn otsikon alle. Luova prosessi ja ihmiset siinä monesti jopa pyrkivät tietoisesti otsikoiden alta pois.  

Luulen, että tässä on meille juristeille luovan alan ja miksei myös muiden alojen juridisten haasteiden edessä vaikein oppimisen paikka – modernissa maailmassa monimutkaisten ilmiöiden ratkaiseminen vaatii monien eri osaajien yhteistyötä.

Tämer Mohsen työskentelee Senior Legal Counselina Fondialla. Hän on erikoistunut viihdeteollisuuden ja luovien alojen oikeudellisiin kysymyksiin.

Samasta aiheesta
Media, viihdeteollisuus ja luovat alat