MyFondia VirtuaaliLakimies
3. marraskuuta, 2020

EU-taksonomia ja kiinteistöliiketoiminta

EU:n lainsäädäntö edellyttää suuria yrityksiä julkistamaan eräitä tietoja koskien niiden keinoja operoida ja hallita sosiaalisia ja ympäristöllisiä haasteita. Sääntelyn avulla sijoittajat, kuluttajat, päätöksentekijät ja muut sidosryhmät kykenevät arvioimaan suurten yritysten sellaista toimintaa, joka on luonteeltaan muutakin kuin taloudellista. Tämä antaa yrityksille kannustimia kehittää vastuullista lähestymistapaa liiketoimintaan.

Vuoden 2018 jälkeen EU:n lainsäädännössä on tapahtunut paljon finanssisektorin vastuullisuuden ja kestävän rahoituksen alueella. Muuta kuin taloudellista informaatiota koskeva direktiivi (NFRD-direktiivi) on edellyttänyt tiettyjä suuria yrityksiä julkaisemaan ns. ei-taloudellisia tietoja ja ESG-tietoja raportoinnissaan vuodesta 2018 lähtien. Tiedonantoasetus (EU) 2019/2088 edellyttää puolestaan, että nämä tiedot julkaistaan esimerkiksi yrityksen verkkosivuilla ja jaksottaisessa raportoinnissa. Sijoitusyhtiöt analysoivat asetukseen perustuvia tietoja ja taksonomiaa luokittaakseen sitä, onko yritykseen sijoittaminen ympäristön kannalta kestävää.

EU:n kestävien liiketoimintojen luokittelujärjestelmää koskeva asetus, ns. Taksonomia-asetus, tuli voimaan 12. heinäkuuta 2020 eräin poikkeuksin. EU-taksonomia on työkalu, jonka tarkoituksena on auttaa sijoittajia, rahoitusinstrumenttien liikkeeseenlaskijoita ja yritysten markkinoijia navigoimaan vähähiilisen, kestävän ja resurssitehokkaan talouden siirtymässä.

Taksonomia sisältää niin kutsutut tekniset arviointikriteerit ympäristön kannalta kestäville taloudellisille toiminnoille. Jotta toiminta voisi olla asetuksen tarkoittamassa mielessä kestävää, sen tulisi merkittävästi edistävää asetuksessa määriteltyjä ympäristötavoitteita, eikä se saisi samalla aiheuttaa merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille. Lisäksi toiminnan tulisi täyttää tietyt vähimmäistason suojavaatimukset.

Taksonomia-asetus on suoraan velvoittavaa lainsäädäntöä rahoitusmarkkinoilla toimiville yrityksille, jotka tarjoavat tuotteitaan EU:n alueella. Sääntely koskee suuria, julkisesti merkittäviä yrityksiä, jotka työllistävät yli 500 työntekijää. Tällaisia voivat olla esimerkiksi listatut yhtiöt, luottolaitokset, vakuutusyhtiöt ja muut paikallisesti merkittäväksi tunnistetut yritykset (ns. PIE-yhteisöt).

Taksonomian ensimmäiset, ilmastovaikutuksia koskevat ympäristöstandardit julkaistaan myöhemmin tämän vuoden aikana. Euroopan komissio tulee antamaan heinäkuuhun 2021 mennessä delegoidun asetuksen, joka tarkentaa julkistettavia tietoja. Ensimmäinen raportointi tulee ajoittumaan vuoteen 2022, kun taloudelliset tiedot vuodelta 2021 julkistetaan.

Taksonomia-asetus vaikuttaa epäsuorasti sijoituksilleen rahoitusta markkinoilta hakeviin toimijoihin, sillä tulevaisuudessa sijoittajat saattavat edellyttää edunsaajia raportoimaan toimistaan taksonomia-asetuksen mukaisesti. Sijoittajaraportointi perustuu seuraaviin teemoihin: ilmastonmuutos ja päästövähennystoimet, ilmastonmuutos ja sopeutuminen, merien ja vesivarojen kestävä suojelu, kiertotalous, päästöjen ennaltaehkäiseminen ja hallinta sekä luonnon monimuotoisuuden suojelu. Käytännössä taksonomia-asetuksen tarkoituksena on ohjata rahoittajia kohti kestävää rahoitusta.

Tulevaisuudessa taksonomia-asetus saattaa johtaa siihen, että myös kiinteistöalan toimijoilta edellytetään kattavampaa raportointia ja yllä mainittujen tietojen saataville asettamista, mikäli toimijat haluavat varmistua rahoituksesta. Taksonomia-asetus voi mahdollisesti vaikuttaa myös hinnoitteluun ja jopa rahoituksen saatavuuteen. Näkemyksemme mukaan taksonomia-asetuksen vaatimuksenmukaisuus korostuu etenkin EU:n Green Bond -rahoituksessa.

Vaikka esimerkiksi kiinteistöalan toimijoilta ei suoranaisesti edellytettäisi taksonomia-asetuksen mukaista toimintojen raportointia, saattavat ne käytännössä kuitenkin joutua raportoimaan energia- ja ekotehokkuustoimistaan asetuksen määräyksiä vastaavalla tavalla, jotta sijoittajat voivat osaltaan raportoida omista sijoituksistaan. Samoin kiinteistöalan toimijoilla voi olla kannustimia tällaiseen raportointiin omistajanvaihdostilanteissa.

“Kun tiedonantoasetus edellyttää yrityksiä julkaisemaan tiedot myös silloin kun ESG-kriteerit eivät ole niiden liiketoiminnassa täyttyneet, johtaa tämä todennäköisesti siihen, että yritykset noudattavat kriteereitä jo yksinkertaisesti imagosyistä”, sanoo Fondia Suomen kiinteistö- ja rakennusoikeuteen erikoistunut Senior Legal Counsel Helena Kinnunen.

Taksonomia-asetuksessa määritettyjen tavoitteiden saavuttaminen voidaan käytännön tasolla osoittaa ja varmistaa sopimuksin. Tämä edellyttää yleisten näkemysten saavuttamista rakennusten ympäristösertifikaateista ja jätehuoltojärjestelmistä, autoilun vähentämisestä, kierrätettyjen materiaalien käyttämisestä rakentamisessa sekä energiaa säästävien koneiden ja prosessien hyödyntämisestä liiketoiminnassa.

”Lisäksi on syytä muistaa, että sijoittajien ja muiden toimijoiden tulee pitää silmällä markkinoita ja rahoittajia harhaanjohtavia viherpesustrategioita (greenwashing), joissa yritys pyrkii mainonnassaan esittämään toimintansa ympäristöystävällisempänä kuin mitä se todellisuudessa on”, sanoo Fondia Ruotsin kiinteistö- ja rakennusoikeuteen erikoistunut Senior Legal Counsel Linda Graf.

Kestävyyskriteereiden omaksuminen kiinteistöliiketoimintaan edellyttää monelta osin juridista asiantuntemusta, ja me Fondialla olemme mielellämme avuksi yrityksenne kestävyystyössä. Lue lisää Fondian kiinteistö- ja rakennusoikeuden osaamisesta ja palveluista.

Varaa maksuton tapaaminen juristiemme kanssa, niin kartoitamme yhdessä yrityksesi juridiset tarpeet.

Varaa maksuton aika