MyFondia VirtuaaliLakimies
12. lokakuuta, 2018

Datahub tulee - entä sitten?

Sähkömarkkinoiden osapuolet eli vähittäismyyjät ja jakeluverkonhaltijat lähettävät jatkuvasti toisilleen tietoja asiakkaiden sähkönkulutuksesta sekä vähittäismyyjien ja asiakkaiden vaihtumisesta käyttöpaikoissa. Tämä tiedonvaihto perustuu määrämuotoisiin sähköisiin sanomiin ja menettelytapoihin, joita osapuolten on velvollisuus noudattaa.

Sähkömarkkinoiden osapuolet eli vähittäismyyjät ja jakeluverkonhaltijat lähettävät jatkuvasti toisilleen tietoja asiakkaiden sähkönkulutuksesta sekä vähittäismyyjien ja asiakkaiden vaihtumisesta käyttöpaikoissa. Tämä tiedonvaihto perustuu määrämuotoisiin sähköisiin sanomiin ja menettelytapoihin, joita osapuolten on velvollisuus noudattaa. Valtioneuvosto on antanut 20.9.2018 eduskunnalle esityksen laiksi sähkömarkkinalain ja eräiksi siihen liittyvien lakien muuttamisesta, jonka esityksen mukaan tämä tiedonvaihto muuttuisi keskitetyksi. Esityksen tavoitteena on muun muassa vaihdettavan tiedon laadun parantaminen, sovittujen sääntöjen ja viestimuotojen noudattamisen varmistaminen samoin kuin käytössä olevan sanomamallin ja sähkömarkkinoihin liittyvien uusien palveluiden kehittäminen.

Esitys koskee pääasiassa niitä lakimuutoksia, jotka liittyvät niin sanotun datahubin käyttöönottoon Suomen sähkömarkkinoilla. Datahub tarkoittaa sähkön vähittäismarkkinoiden keskitettyä tiedonvaihtojärjestelmää, johon tallennettaisiin tietoja Suomen noin 3,5 miljoonasta sähkönkäyttöpaikasta ja jonka toiminnasta vastaisi järjestelmävastaava kantaverkonhaltija eli Fingrid Oyj Energiaviraston valvonnassa.

Datahubin tehtäviin kuuluisi muun muassa sähkökaupan markkinaprosesseihin liittyvien tietojen käsittely sähköntoimitusten mittauksessa, tasevastuun täyttämisessä, sähkökaupan tiedonvaihdossa ja niihin liittyvissä muissa sähkökaupan markkinaprosesseissa samoin kuin taseselvityksessä. Esityksessä ehdotetaan säännöksiä, joiden mukaan datahubilla olisi oikeusperuste käsitellä henkilötietoja ja sähkönmyyjillä ja jakeluverkonhaltijoilla olisi velvollisuus luovuttaa sähkökaupan markkinaprosessien hoitamiseksi välttämättömiä tietoja datahubille.

Datahubilla olisi lakiin perustuva monopoliasema edellä mainittujen palveluiden tuottamisessa, minkä vuoksi näiden palveluiden ehdot ja hinnoittelumenetelmät vahvistettaisiin ennen niiden käyttöönottamista Energiavirastossa.

Esityksen mukaan datahubin palveluiden tehokas hyödyntäminen ja rekisteröityjen henkilöiden tietosuojan takaaminen edellyttäisi henkilöasiakkaan yksiselitteistä yksilöimistä henkilötunnuksen tai sitä vastaavan tunnisteen avulla. Vähittäismyyjien ja jakeluverkonhaltijoiden asiakasrekistereissä on edelleen satojatuhansia henkilöasiakkaita, joiden henkilötunnusta ei ole rekisteröity näihin rekistereihin. Tämän vuoksi esityksessä ehdotetaan lakimuutoksia, joiden perusteella Väestörekisterikeskus voisi luovuttaa keskitetysti henkilötunnuksia sekä eräitä muita sopimusten yksilöimiseksi tarpeellisia henkilötietoja vähittäismyyjien ja jakeluverkonhaltijoiden asiakastietojärjestelmiin ja datahubin tietojärjestelmiin. Samassa yhteydessä säädettäisiin, että kutakin sähkönkäyttöpaikkaa koskevan uuden sähköverkkosopimuksen ja uuden sähkönmyyntisopimuksen saisi tehdä vain samalle yksittäiselle loppukäyttäjälle tai loppukäyttäjien ryhmälle.

Datahubiin liittyvät muutokset sähkömarkkinalainsäädäntöön on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi tilassa, mutta sähkökaupan keskitettyyn tiedonvaihtoon on tarkoitus siirtyä keväällä 2021 sen jälkeen, kun tarvittavat tietojärjestelmät ovat valmiita käyttöönotettaviksi ja niiden toimivuus on varmistettu. Datahubin palveluiden käyttöönoton ajankohdasta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella.

Esityksessä esitetyn kustannusvertailun mukaan datahubin käyttöönotto olisi kustannuksiltaan edullisempaa kuin nykyisen tiedonvaihtomallin kehittäminen. Nykyistä tiedonvaihtomallia sellaisenaan pidetään taas huonompana kuin datahubia monestakin näkökulmasta eivätkä datahubin kustannukset poikkeaisi merkittävästi nykyisestä tiedonvaihtomallista.

Nähdäkseni uuden tiedonvaihtojärjestelmän käyttöönotto ei näkyisi loppuasiakkaille kovinkaan selvästi. Henkilötunnusten käyttö kaikissa henkilöasiakassopimuksissa ei ilmeisestikään vaikuttaisi loppuasiakasviestintään. Tosin uusien sähköverkkosopimusten ja sähkönmyyntisopimusten tekeminen samaan käyttöpaikkaan olisi jatkossa mahdollista vain yhden ja saman henkilön tai henkilöryhmän nimiin. Esityksen mukaan uudistuksen myötä mittaustietojen laatu parantuisi, mikä vähentäisi asiakkaisiin kohdistuvia laskutusvirheitä ja jälkikäteiskorjauksia. Lisäksi keskitetty tiedonvaihtomalli helpottaisi sähkö- ja verkkopalvelutuotteiden yhteensovittamista. Sähkösopimusten hintoihin näillä muutoksilla ei todennäköisesti olisi ainakaan suurta korottavaa vaikutusta.

Energiayrityksille muutos tulisi aiheuttamaan ainakin kertakustannuksia, kun vanhasta järjestelystä luovuttaisiin ja uusi otettaisiin käyttöön. Esityksen mukaan muutos tarjoaisi kuitenkin uusia liiketoimintamahdollisuuksia, jotka koskevat esimerkiksi energiatehokkuuteen ja energiahallintaan liittyviä palveluita ja sovelluksia. Energiasektorilla on viime vuosina tapahtunut konsolidaatiota eli eri yhtiöiden toimintojen ja osaksi myös omistusten yhdistämisiä, joita on perusteltu muun muassa alan sääntelymuutoksilla. Datahubin käyttöönotto on yksi vaihe näiden muutosten ketjussa.