MyFondia VirtuaaliLakimies
1. maaliskuuta, 2016

Sähkön pohjoismainen taseselvitys – mikä muuttuu?

Edellisessä energiablogitekstissä käsiteltiin yhteispohjoismaista taseselvitysmallia, joka on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2016 Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Työ- ja elinkeinoministeriö on aloittanut heinäkuussa 2015 lainsäädäntöhankkeen, jonka tarkoituksena on panna täytäntöön tämän pohjoismaisen taseselvitysmallin edellyttämät muutokset. Viranomaislähteiden mukaan säädösmuutokset tulevat valtioneuvoston esittelyyn muutaman viikon kuluessa. On myös mahdollista, että taseselvitysmallin yksityiskohtiin tulee vielä muutoksia. Nyt käsittelemme niitä muutoksia, joita tästä uudesta mallista nykyjärjestelmälle seuraa.

Keskeiset muutokset

Uudessa taseselvitysmallissa Suomen, Norjan ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöiden yhteinen selvitysyhtiö eSett Oy (”selvitysyhtiö”) suorittaa keskitetysti taseselvityksen kansallisten kantaverkkoyhtiöiden sijaan. Fingrid Oyj tarjoaa tukea ja hallinnollisia palveluita selvitysyhtiölle. Verkonhaltijat raportoivat osapuolikohtaisesti tuntikohtaiset sähköenergiat selvitysyhtiölle, joka tekee taseselvityksen tasevastaavatasolla tasealueittain. Tämä keskitetty taseselvitys korvaa jokaisen maan oman taseselvitysyksikön kautta tehtävän taseselvityksen. Selvitysyhtiö tekee taseselvityksen ainoastaan tasevastaavatasolla ja laskuttaa tasevastaavia tasesähköstä, minkä jälkeen tasevastaavat ja sähkömarkkinaosapuolet tekevät oman taseselvityksensä. Taseselvitystapa ei sinänsä muutu.

Verkkoyhtiön on raportoitava alustavat osapuolikohtaiset summatoimitustiedot selvitysyhtiölle kahden päivän kuluessa toimituspäivästä nykyisen yhden vuorokauden sijaan. Päivitykset on tehtävä yhdeksän työpäivän kuluessa toimituspäivän jälkeen, jolloin tehdään taseselvitys. Tämän jälkeen mahdolliset korjaukset tehdään osapuolien kesken keskenään eikä selvitysyksikön kautta. Laskutussykli muuttuu yhdeksi viikoksi ja toimitusviikon tasesähköt laskutetaan 10. työpäivänä toimitusviikon viimeisestä päivästä. Taseselvitysaika lyhenee nykyisestä 1,5 kuukaudesta alle kahteen viikkoon ja laskutuskausi viikkotasoiseksi kuukausitasoisesta.

Sähkömarkkinaosapuolet voivat valita eri verkkoalueille eri tasevastaavat tuotannolle ja kulutukselle. Lisäksi yhdellä osapuolella voi olla eri tasevastaavat eri verkkoalueilla. Nykyisessä mallissa sähkömarkkinaosapuolella on ollut vain yksi avoin toimittaja koko maassa. Uuden selvitysmallin avulla pyritään lisäämään kilpailua, minkä vaikutukset nähdään vasta, kun malli on käytössä.

Selvitysyhtiö tulee valvomaan tasesähkön määriä, markkina-aseman hyväksikäyttöä ja väärinkäytöksiä säätösähkömarkkinoilla. Selvitysyhtiö seuraa ja kerää tasesähkötiedot ja jos tasevastaavalla ilmenee suuria ja systemaattisia tasesähkömääriä, selvitysyhtiöllä on velvollisuus puuttua niihin. Tällöin tasevastaavaa voidaan rangaista taloudellisilla sanktioilla.

Selvitysyhtiö laskuttaa viikoittain tasesähköstä ja säätösähköstä. Suurin osa rahaliikenteestä tapahtuu selvitysyhtiön ja tasevastaavien välillä. Tasevastaavan selvitysyhtiölle maksamat maksut selvitysyhtiö ohjaa kantaverkkoyhtiölle. Selvitysyhtiö käsittelee kantaverkkoyhtiötä tasevastaavana laskuttaessa tasealueiden välisiä tasepoikkeamia. Maiden väliset tasepoikkeamat kantaverkkoyhtiöt hoitavat keskenään.

Suurin käytännön muutos tulee koskemaan tiedonsiirtomenettelyitä. Tiedonsiirtostandardit tulevat muuttumaan uudessa mallissa, joten uuden järjestelmän integrointi olemassa olevaan järjestelmään on suurin yksittäinen uuden taseselvitysmallin aiheuttama muutos. Tiedonsiirtopolut tulevat myös muuttumaan. Tämäkin muutos koskee lähinnä implementointivaihetta, sillä sen jälkeen datan siirtäminen on suhteellisen automatisoitua eikä tule todennäköisesti vaikuttamaan merkittävästi käytännön toimintaan.

Uuden mallin kustannukset

Selvitysyhtiön toteuttaman taseselvityksen ei ole tarkoitus tuottaa voittoa vaan kantaverkkoyhtiöt kattavat käyttökustannukset. Suuri osa pohjoismaisesta taseselvityksestä aiheutuvista kustannuksista johtuu tiedonsiirtojärjestelmän muuttamisesta tai päivittämisestä. Suomen pienille verkkoyhtiöille arvioidaan kustannusten olevan 15 000 € ja suurille 150 000 € yhtiötä kohden. Tasevastaavien kustannukset johtuvat myös pääosin tiedonsiirtojärjestelmästä ja niiden on arvioitu olevan 10 000 - 50 000 € tasevastaavaa kohden. Myös suurempia arvioita syntyvistä lisäkustannuksista toimijaa kohden on esitetty. Pohjoismaisen taseselvityksen käyttöönoton on arvioitu maksavan kaikille kantaverkkoyhtiöille yhteensä 7,2 miljoonaa euroa. Tämä kustannus on arvioitu maksettavan takaisin kymmenessä vuodessa kantaverkkoyhtiöiden alentuneiden kustannusten vuoksi.

Uuden taseselvitysmallin katsotaan alentavan tasevastaavien kustannuksia, koska selvitysyhtiö tulee toimimaan ainoana rajapintana useamman sijaan. Verkkoyhtiöiden käyttökustannukset tulevat kasvamaan nykyisestä, mutta kompensoitunevat pienemmillä korjauskustannuksilla tuntimittausuudistuksen tarjoaman paremman datan ansiosta.

Uuden mallin vaikutukset

Suurimmat muutospaineet kohdistuvat nimenomaan verkkoyhtiöille. Uudessa mallissa verkkoyhtiöillä on velvollisuus toimittaa ja raportoida mittaustiedot. Tuntikohtainen raportointi tulee toimimaan samalla tapaa kuin nykyäänkin, mutta mittausdatan toimitusaika lyhenee. Tämä ei todennäköisesti tule aiheuttamaan kovin merkittävää muutosta etämittauksen vuoksi. Ennen kuin uudet tavat on sisäistetty, voi kuitenkin ilmetä ongelmia. Jos mittausdataa ei saada toimitettua taseselvitysaikana, muutokset tehdään osapuolien kesken, mikä kasvattaa työmäärää. Taseselvityksen aikataulun tiukkenemisen vuoksi myös laskutussykli nopeutuu, mikä aiheuttanee laskutuksen hoidon osalta enemmän työtä ja sopeutumista.

Sähkömarkkinoiden loppukäyttäjien toimintaan pohjoismainen taseselvitys ei todennäköisesti tule aiheuttamaan muutoksia. Tosin näin suuri toiminnallinen muutos on nähdäkseni omiaan nostamaan sähkön ja sen verkkopalveluiden loppuasiakashintaa ainakin heti mallin käyttöönoton jälkeen. Sähkömarkkinoiden muiden osapuolten osalta uusi taseselvitysmalli on varmastikin positiivinen asia, mikäli sen mukainen tiedonvaihto saadaan toimimaan asianmukaisesti ilman viivytyksiä. Energiamarkkinoille on tyypillistä vaihdettavan tiedon suuri määrä, jolloin myös virheitä syntyy. Virheiden karsiminen tiedonvaihdosta on tärkeä tavoite. Tosin on toivottavaa välttää muiden järjestelmämuutoksien ottamista käyttöön juuri pohjoismaisen taseselvityksen tullessa voimaan. Yhteispohjoismaisten loppukäyttäjien sähkömarkkinoiden toteutuminen jää joka tapauksessa vielä tulevaisuuteen.