MyFondia VirtuaaliLakimies
26. syyskuuta, 2013

NDA ja kilpailukielto –toimivatko ne?

Ilkka Lavas kyseenalaistaa blogissaan ” Täydellinen lunttilappu startupin perustajalle ja firman pyörittäjälle ” salassapitosopimusten tarpeellisuuden. Totta on, että tietoyhteiskunnassa tiedon määrä kasvaa koko ajan ja tietoa on entistä helpommin saatavilla. Ideoita ei voi suojata. Toisaalta tieto on edelleen kriittinen tekijä yritystoiminnassa. Koska tietoa on sähköisessä ympäristössä vaikea kätkeä tehokkaasti, on yritysten intressissä pyrkiä rajoittamaan tiedon leviämistä ja vääränlaista hyväksikäyttöä.

Tiedon leviäminen yrityksen ulkopuolelle on yrityksen kannalta haitallista, jos se pystytään kampittamaan ja sen liiketoimintaa hankaloittamaan käyttämällä hyväksi siltä itseltään saatua informaatiota. Tilanteita, joissa yrityksen ulkopuoliset kilpailijat pääsevät näkemään yrityksen luottamuksellista tietoa ovat erilaiset yhteistyöhankkeet ja yrityskauppojen yhteydessä tehtävät due diligence –tarkastukset . Toisaalta yrityskauppojen jälkeen yrityksen siihenastinen sisäpiiri halutaan usein pitää pois markkinoilta sen hallussa olevan kriittisen tiedon vuoksi, ja samasta syystä sijoittajat vaativat osakassopimuksiin avainhenkilöiltä kilpailukiellon, jos nämä jättävät firman. Salassapito- ja kilpailukieltolausekkeista on tullut monen tyyppisten sopimusten vakioehtoja.

Toimiiko tiedon suojaaminen?

Jos tieto on dokumentoitu, on dokumenttien palauttamista, hävittämistä ja leviämistä mahdollista jollain tavoin valvoa. Vaikeaksi asian tekee tiedon todellinen, aineeton luonne. Kun tieto on kerran luovutettu, on vaikea tietää miten sen saaja sitä käyttää. Vaikuttaako tieto sen käyttäjän toimiin, päätöksiin ja keskusteluihin muiden markkinoilla toimijoiden kanssa? Totta kai se vaikuttaa! On täysin selvä, että kaikki informaatio, joka tiettyä markkinoilla toimijaa koskien on annettu, vaikuttaa sen saajan toimiin, tiedostipa saaja tämän tai ei. Tässä mielessä salassapitosopimuksissa käytettyä lauseketta, jonka mukaan ”tietoa ei saa käyttää muihin kuin sopimuksessa määriteltyihin tarkoituksiin” on absurdi.

Mitä tulisi suojata?

Tiedon käyttämisellä aiheutetun vahingon estäminen on luovuttajan kannalta tärkeää. Jos yrityksen hallussa on todella kriittistä tietoa, sen luovuttaminen on riski. Kannattaa miettiä, voiko tiedon hyväksikäyttöä kilpailu- tai haitantekotarkoituksessa rajoittaa tai kieltää. Kilpailukiellon käyttämistä rajoitetaan yrityskauppatilanteissa kilpailulainsäädännöllä ja työntekijöiden osalta työlainsäädännöllä . Näin pyritään suojelemaan tervettä kilpailua ja työtekijän oikeutta elättää itsensä. Mutta kilpailukielto kyllä toimii, jos se on perusteltu ja kohtuullinen. Lisäksi käytännössä tarvitaan sanktio kiellon rikkomisesta eli sopimussakko, joka on riittävän suuri estämään sopimuksessa kielletty kilpaileminen. Pelkkään lojaliteettiperiaatteen noudattamiseen sopimuskumppaneiden välillä ei aina ole luottaminen.