MyFondia VirtuaaliLakimies
11. maaliskuuta, 2016

Mitä sinun pitäisi tietää myyjänä Venäjän sopimuksista

Suomalaisille yrityksille saattaa aiheuttaa haasteita Venäjän kauppaan liittyvät sopimukset. Venäjällä yritys tarvitsee usein jo pelkkään rahansiirtoon kirjallisen sopimuksen joko pankista riippuvista syistä tai omista rahanpesuun ja lahjontaan liittyvistä säännöistään johtuen. Vaikka Venäjä on hyväksynyt sopimuksen sähköisestä kaupankäynnistä, käytännössä kirjallinen sopimus tarvitaan. Tavallinen tapa kauppasopimuksissa on, että myyjä laatii sopimuksen. Yleensä sopimukset ovat kaksikielisiä englanti-venäjä. Jos suomalainen yritys laatii sopimuksen ja käännättää sen, kustannuksia syntyy tietenkin myös kääntämisestä. Kun sopimus lähetetään ostajalle, saattaa olla että siihen tehdään vielä muutoksia. Tästä voi seurata melkoinen lisäys-, täydennys- ja käännöskierros, joka voi aiheuttaa kitkaa käytännössä jo sovittuun kauppaan.

Yritys voi laatia mallisopimuksen, jonka käännättää englannin lisäksi venäjäksi. Usein kaupat ovat kuitenkin yksilöllisiä, eivätkä mallit välttämättä sovellu. Ainakin yleiset ehdot kannattaa kuitenkin aina liittää tarjousten liitteeksi. Vaikka kaupasta laaditaan erillinen sopimus, yleisissä ehdoissa myyjä saattaa jo tietoisuuteen tärkeinä pitämänsä ehdot. Käytännönläheinen tapa lähteä tekemään Venäjän sopimusta on ottaa vastaan venäläiseltä kumppanilta saatu luonnos, joka ainakin täyttää esim. venäläisten pankkien vaatimukset. Luonnosta voidaan asiantuntijan toimesta muokata siten, että se vastaa myös myyjän vaatimuksia. Vastuun venäjänkielisen tekstin muutoksista voi antaa venäläiselle sopimuskumppanille mutta varmistaa sopimuksen oikeanlainen tulkinta sillä, että englanninkielinen versio ratkaisee kieliversioiden mahdollisessa ristiriitatilanteessa.

Olennaisia sopimusehtoja ovat paitsi normaalit yleiset sopimusehdot, riidanratkaisu- ja lainvalintasäännös, viivästys- ja maksuehdot sekä toimitustapa. Kansainvälisessä kaupassa on aina tärkeä määritellä valuutta ja se, että kukin osapuoli vastaa omista rahoituslaitoskuluistaan.. Lisäksi on tärkeää sopia muun muassa omitusoikeuden siirtymisestä, toimitusajasta, sopimusrikkomuksista ja niiden seuraamuksista. Virheen toteamismenettely on mahdollinen riidan aihe, joten siitä on hyvä mainita. Myös laatukriteerit on syytä täsmentää. EU-pakotteet ovat tuoneet myös uusia huomioon otettavia seikkoja esim. mitä kaupan kohteelle tapahtuu jos siihen kohdistuvia pakotteita astuu voimaan. Onko poliittiset tai kaupalliset pakotteet määritelty force majeureksi eli ylivoimaiseksi esteeksi ja onko osapuolilla velvollisuus ryhtyä uusiin neuvotteluihin asiassa. Tähän liittyen yritysten olisi hyvä myös tarkistaa jo voimassaolevien sopimusten osalta, onko niissä kauppapakotteet yksilöity ylivoimaiseksi esteeksi, erityisesti jos toimiala tai tuotteet ovat käyneet julkisessa keskustelussa.

Venäläinen vaatimus on, että yrityksellä on pyöreä leima ja vaikka sopimukseen ei sovellettaisi venäläistä vaan kansainvälistä tai – aina parempi – suomalaista lainsäädäntöä, sekaannusten välttämiseksi Venäjän päässä sopimus on syytä vahvistaa leimoin. Venäjän kauppaa aktiivisesti käyvillä suomalaisilla yrityksillä on hyvä olla myös pyöreä leima, koska venäläisten on vaikea ymmärtää mitään sitovaa tapahtuvan ilman sellaista. Vaikka pyöreän leiman vaatimuksesta on joissain asioissa luovuttu, helpommalla pääsee kun leimaa sopimukset.

Yrityksen ja ylipäätään sopimuskumppanin taustojen tarkistus samoin kuin sen varmistaminen, että henkilö on oikeutettu allekirjoittamaan sopimuksen, on tärkeää. Venäjällä verottajalla on kaupparekisteriä vastaavat tiedot. Niistä ilmenee nimenkirjoitusoikeus. Pääsääntö on, että pääjohtajalla on oikeus allekirjoittaa sopimukset. Ostajaa kannattaa pyytää toimittamaan ote rekisteristä.

Tuotteilla on Venäjällä useita vaatimuksia. Useat tuotteet vaativat ns. GOST-sertifikaatin, joka on myyjän vastuulla. Tuotteille vaadittavat viranomaisvaatimukset on tarkastettava ennen kaupantekoa. Vientipalveluyritykset avustavat sertifioinneissa. Vaatimukset muuttuvat jatkuvasti, joten vaatimuksia tulee seurata vuositasolla.

Monet yritykset tekevät kauppaa, joissa tavaraan toimitus tapahtuu pitkin vuotta. Tällöin kauppasopimusta täydennetään usein lisäyksillä eikä uusilla sopimuksilla, koska uuden sopimuksen rekisteröiminen pankkiin aiheuttaa ostajalle aina kustannuksia. Tällaiset lisäykset on syytä liittää aina pääsopimukseen ja pääsopimuksessa olla maininta mahdollisista tulevista liitteistä ja päinvastoin. Myös liitteet tulee allekirjoittaa ja leimata.

Kaiken kaikkiaan Venäjän kauppaan liittyvissä sopimuksissa on monia pieniä yksityiskohtia ja käytännönasioita, joiden tunteminen helpottaa huomattavasti sujuvaa kaupankäyntiä. Oma kokemukseni on, että kaikista omista kiemuroistaan huolimatta venäläiset ovat joustavia sopimusneuvottelijoita, jos vastapuolella on riittävä arvovalta. Ei vähiten siksi, että venäläisille sopimus on edelleen vain pakollinen muodollisuus ja kaupat tehdään ”ystävien” kesken. Riitatilanteessa sopimus kuitenkin ratkaisee ja siksi myyjän on syytä olla valveilla kaupanteon alkuhetkistä lähtien.