MyFondia VirtuaaliLakimies
2. marraskuuta, 2018

Kivihiilikielto – lainsäädäntö yritysten investointien suunnannäyttäjänä

Energiasektori on klassinen esimerkki toimialasta, jossa politiikalla ja sille normatiivisen muotonsa antavalla lainsäädännöllä on hyvin voimakas ohjausvaikutus liiketoiminnan perusfundamentteihin ts. siihen, millaista energiatuotantoa yhteiskunta kulloinkin preferoi ja mihin markkinatoimijat voivat ja mihin niiden kannattaa loppupeleissä investoida. Koska energia-ala on luonteeltaan pääomaintensiivistä, lainsäädännön ennakoitavuus on kriittisen tärkeää. Näin on kivihiilikiellon kanssa.

Hallituksen esitys laiksi hiilen energiakäytön kieltämiseksi (HE 200/2018 vp) annettiin eduskunnalle 18.10.2018. Esityksen mukaan hiilen käyttö sähkön ja lämmön tuotannon polttoaineena olisi kielletty 1.5.2029 lukien. Kiellon vastaisesta hiilen käytöstä määrättäisiin seuraamusmaksu (30 €/gigajoule). Kiellosta olisi kuitenkin poikkeuksia sähkön ja lämmön tuotannon huoltovarmuuden ja toimitusvarmuuden turvaamiseksi.

Kivihiilen käyttö energialähteenä on koko ajan vähenemässä ja kiellon kohteena olevan käytön arvioidaan olevan vuonna 2029 enää noin 3,4 -4,3 TWh. Kivihiilin käytön vähenemiseen tähtää osaltaan myös yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon (CHP-tuotannon) verotuksen muutos vuoden 2019 alusta (HE 191/2018 vp). Nyt voimassa oleva hiilidioksidiveron puolitus poistetaan ja se korvataan alentamalla energiasisältöverokomponenttia. Käytännössä kivihiilen verotus CHP-tuotannossa kiristyy ja maakaasun vastaavasti kevenee.

Hallituksen esitys kivihiilikielloksi on huolella valmisteltu. Suunnitellun kivihiilikiellon vaikutukset on mallinnettu käyttökohteittain ja kielto analysoitu perustuslaissa taatun omaisuuden suojan ja elinkeinovapauden kannalta. Lopputulemana on, että hiilen energiakäytön kieltäminen aiheuttaisi kustannusvaikutuksia eniten Vaasan ja Helsingin kaukolämpöverkoissa, joissa hiili on pääpolttoaine. Taloudellisia vaikutuksia syntyisi nykyisten laitteistojen ennenaikaisesta käytöstä poistosta ja ennenaikaisista korvausinvestoinneista.

Ennenaikaisten laitteistojen poistosta aiheutuva kustannus olisi noin 38 M€ ja korvausinvestointien lisäkustannukset suuruudeltaan noin 14-23 M€. Lähtökohtana hallituksen esityksessä on, että valtiolle ei aiheudu korvausvelvollisuutta. Asia voinee tulla arvioitavaksi vielä erikseen perustuslakivaliokunnassa.

Suomi oli viime vuonna mukana perustamassa yhdessä useiden muiden maiden kanssa kansainvälistä Irti Hiilestä (Powering Past Coal) -allianssia, joka kannustaa hallituksia, yritysmaailmaa ja eri organisaatioita luopumaan perinteisestä hiilivoimasta. Allianssi perustettiin 16.11.2017 Bonnin ilmastokokouksen yhteydessä. Tavoitteena on saada vähintään 50 kumppania mukaan joulukuussa 2018 pidettävään Katowicen ilmastokokoukseen mennessä.

Suomen pitkän aikavälin tavoite onkin hiilineutraali yhteiskunta. Erityisen suurena haasteena tavoitetta pidetään juuri energia-alalle. Kivihiilikieltoesityksen mukaan pitkäaikaisella ja ennakoivalla energiapolitiikalla pyritään varmistamaan, että Suomi luopuu asteittain fossiilisten polttoaineiden käytöstä energian tuotannossa ja siirtyy kohti päästötöntä energiajärjestelmää. Esityksen tavoitteena on ensimmäisenä fossiilisista energialähteistä lopettaa hiilen energiakäyttö ennen vuotta 2030 ja samalla vähentää ilmastolle haitallisten päästöjen (etenkin hiilidioksidipäästöjen) määrää Suomessa, kun ilmastolle erityisen haitallinen päästölähde kielletään.

Tavoitteena on myös välillisesti edistää energiajärjestelmän vähähiilisyyttä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa sekä terveellistä elinympäristöä. Lisäksi varmistetaan, ettei perusteita hiilen energiakäyttöä edistäville voimalaitos- tai lämpölaitosinvestoinneille tai korvausinvestoinneille enää ole.

Hallituksen esityksen mukainen siirtymäaika on verrattain pitkä ja sen tavoitteena onkin varmistaa yksityisten ja yleisten etujen yhteensovittaminen.  Pitkän siirtymäajan toivotaan mahdollistavan edellytykset investointien kannalta riittävän vakaalle toimintaympäristölle sekä myös uusien teknologiaratkaisujen käyttöön ottamisen ja energiatehokkuuden parantamisen.

Kivihiilen käytön vähentämiseen liittyvät lakialoitteet muodostavat osaltaan selkeät askelmerkit siitä, mihin suuntaan energiantuotantoa ollaan ohjaamassa ja mihin alan toimijoiden toivotaan panostavan. Askelmerkit eivät ole ensimmäiset eivätkä varmastikaan viimeiset. Kieltolinjaa täydentää tukilinja. Valtionavustuslain (688/2001) mukaisen energiatukiohjelman tukipanoksia on tarkoitus kohdentaa suurten kaupunkien lämmittämisen vähähiilisyyttä edistäviin ja erityisesti myös muuhun kuin polttoon perustuvien uuden teknologian pilotointi- ja kokeiluhankkeisiin. Tällaisella panostuksella edistettäisiin vapaaehtoista nopeutettua luopumista kivihiilen energiakäytöstä vuoteen 2025 mennessä. Energiatukiohjelmaa täydennettäisiin myöhemmin kivihiilestä vapaaehtoisesti ja nopeutetussa aikataulussa vuoteen 2025 irtautuvien suurten kaupunkien kannustepaketilla. Markkinatoimijoille signaali on selvä.