MyFondia VirtuaaliLakimies
11. huhtikuuta, 2016

Älä ole tunari – vältä turhat riidat

Useimmat ihmiset ja yritykset eivät haluaisi koskaan joutua oikeudenkäynnin osapuoleksi – ja syystä. Tämän takia on hyvä muistuttaa mieleen joitain perusohjeita, joiden avulla oikeudenkäyntejä voi välttää. Väitän, että samat ohjeet auttavat myös niissä tilanteissa, joissa oikeudenkäynti on paras (tai ainoa) keino ratkaista riita ja jolloin tavoitteena on oikeudenkäynnissä voittaminen.

Sääntö numero 1: dokumentoi tapahtumia jatkuvasti

Sovi asioista kirjallisesti. Mitä vähemmän sopimuksessa on tulkinnanvaraa, sitä epätodennäköisemmin siitä syntyy riitaa. Eniten tulkinnanvaraa jättää suullinen sopimus, joka on ihmisen ällistyttävän epäluotettavan muistin varassa. Vaikka kirjallisesti sopimisen pitäisi olla itsestäänselvyys, on suullinen sopiminen varsinkin pk-yrityksissä erittäin yleistä. Kirjallisen kattavan sopimuksen laatiminen tai vastapuolen kirjallisen hyväksynnän saaminen koetaan liian vaivalloiseksi, eikä suulliseen sopimiseen liittyvää riskiä osata arvioida.

Olisi kuitenkin tärkeää ymmärtää, että kirjallinen sopimus ei tarkoita välttämättä 100 sivua kallista juristijargonia. Se voi yhtä hyvin tarkoittaa post-it-lappua, jossa on ranskalaisilla viivoilla keskeisimmät ehdot. Kaikkine puutteineenkin tällainen lappu on huomattavasti suullista sopimusta parempi, kun sopimuksen sisältöä selvitellään vuosia myöhemmin eturistiriitatilanteessa.

Usein on tarkoituksenmukaista, että suullisesti sovitusta asiasta tehdään muistiinpanot, jotka lähetetään vastapuolelle. Siten voidaan varmistaa, että osapuolilla on yhteinen käsitys neuvotteluiden lopputuloksesta. Vastapuolen on myös myöhemmin vaikea vedota muistiinpanojen virheellisyyteen, jos hän ei ole aikanaan reagoinut niihin.

Jos sopimuskumppanisi rikkoo sopimusta, reklamoi viipymättä kirjallisesti ja dokumentoi huolellisesti rikkomus sekä siitä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Dokumentoinnin tulee olla jatkuvaa. Hyvästä sopimuksesta tulee huono, jos se unohdetaan vuosiksi pöytälaatikkoon niin, että osapuolten tosielämän käytännöt eivät enää lainkaan vastaa siinä sovittua.

Dokumentoinnista on tietenkin hyötyä vain jos asiakirjat ovat myöhemmin löydettävissä. Pidä siis huolta asiakirjojen (sähköisestä) arkistoinnista.

Dokumentointiin verrattuna seuraavat ohjeet ovat toisarvoisia ja niistä poikkeaminen voi olla perusteltua. Tärkeintä on, että toimintatapa valitaan rationaalisesti eikä tunnekuohun vallassa.

  1. Älä hosu

Jos olet konfliktitilanteessa (tai tunnistat sen riskin), harkitse ratkaisujasi huolellisesti ja rauhallisesti (lakimiehesi kanssa). Näin etenkin silloin, kun vastapuoli vaatii sinulta ratkaisua saman tien. Jo yön yli nukkuminen vähentää virheiden tekemisen riskiä.

  1. Ole jatkuvasti itsekriittinen

Erimielisyyden kärjistyessä riidaksi on olemassa merkittävä riski siitä, että oman toiminnan kriittinen arviointi jää tekemättä. Hälytyskellojen pitäisi soida ainakin silloin, kun päättää viedä jutun oikeuteen, koska tietää olevansa oikeassa. On suuri riski, että ”tieto” ei perustu faktoihin vaan omaan tunnetilaan ja puutteelliseen ymmärrykseen vastapuolen näkökulmasta.

Tunnista omat virheesi ja epävarmuutesi (tilanteesta riippuu, kannattaako niitä tunnustaa vastapuolelle :) ).

  1. Arvioi juristin kanssa jatkuvasti jutun mahdollisuuksia ja kustannuksia

Ihmisellä on taipumus yliarvioida voiton ja aliarvioida tappion todennäköisyyksiä. Vaadi juristiasi kriittisesti analysoimaan oikeudenkäynnistä odotettavia hyötyjä ja haittoja – siitä huolimatta, että arviointi on vaikeaa useasta syystä (riski vastapuolen konkurssista, oikeudenkäyntikulujen määrä, stressi ja työajan menetys oikeudenkäynnin kestäessä mahdollisine muutoksenhakuineen 1–3 vuotta, jne).

Arvioinnin tulee olla jatkuvaa, ja omaa arviota täytyy pystyä muuttamaan. Tätä osoittaa muun muassa, että valtaosaa käräjäoikeudessa vireille tulleista riitajutuista ei ratkaista tuomiolla, vaan osapuolet sopivat ne vielä prosessin aikana.

  1. Älä ole moukka

Usein riidan syynä on vilpitön epäoikeudenmukaisuuden tunne. Karkea käytös kummankaan osapuolen taholta ei helpota asian ratkaisemista. Neuvottelut kannattaa käydä sellaisten tahojen välityksellä, jotka pystyvät käsittelemään asiaa rauhallisesti.

Oikeudenkäynneissä lakimiehillä on joskus kiusaus ivata vastapuolta, koska siitä on helppo saada irtopisteitä omalta päämieheltä. Se ei kuitenkaan usein ole päämiehen edun mukaista. Karkea käytös provosoi ja loukkaa vastapuolta ja siten heikentää sovinnon mahdollisuutta ja sen ehtoja. Se herättää myös tuomarin (ja julkisuuteen päätyvissä jutuissa laajemman yleisön) antipatiat moukkaa kohtaan.

Edellä mainitut ohjeet ovat hieman kuin terveellistä elämää koskevat ohjeet: enimmäkseen selkeitä ja täynnä itsestäänselvyyksiä (vrt. kirjallinen sopimus ja ”muista liikkua ja syödä kasviksia”). Niiden noudattaminen jokapäiväisessä yritystoiminnassa vaatii kuitenkin työtä ja itsekuria. Kuten rap-artisti Tippa-T toteaa kappaleessaan Wörkkii:

tee duunii, tee sitä duunii,

tääl kaikki ei mee niinku luulit.

tee duunii, tee sitä duunii,

tääl ei kukaa pärjää tuuril.