MyFondia VirtuaaliLakimies
12. heinäkuuta, 2016

Vähän Ronaldosta ja digitalisaatiosta

Varoitus: tämä blogi ei sisällä sanaakaan juridiikkaa.

Sunnuntai-iltana suurimmassa osassa eurooppalaisia kotitalouksia seurattiin silmäkovana EM-jalkapallon finaaliottelua, jossa isäntämaa Ranska kohtasi sinnikkään (pienoisen yllättäjän) Portugalin. Vaikka koko kisojen ajan oli puhuttu siitä kuinka hienosti Portugalin joukkue oli kasvanut yhteen, sen menestys nojautui kuitenkin vahvasti yhteen mieheen – Cristiano Ronaldoon. Kun Ronaldo sitten kannettiin paareilla ulos kentältä ensimmäisen puoliajan puolessa välissä, paniikki ja hämmennys näyttivät valtaavan – ei vain Portugalin vaan myös Ranskan – kaikki pelaajat, yleisön, selostajat ja kotikatsomot. Lehtien nettijulkaisut ympäri Euroopan täyttyivät dramaattisista kuvista, joissa tuskainen supertähti istuu kyyryssä nurmella itkua tuhertaen kun hänen nenälleen laskeutuu yksi miljoonista stadionille eksyneistä yökkösistä. Peli polki paikallaan. Eihän tässä näin pitänyt käydä! Mitä nyt tapahtuu!

No miten tämä liittyy digitalisaatioon? Ei nyt ehkä ihan suoraan mitenkään, mutta leikitään silti hetki tällä ajatuksella. Viikonloppuna julkaistiin Helsingin Sanomissa artikkeli, jossa pohdittiin sitä, miten Eurooppa on jäänyt auttamattomasti jälkeen Yhdysvaltojen ja Kiinan digikehityksestä. Meillä ei ole isoja jättejä niin kuin Google, Apple tai Oracle. Suomalaista keskustelua värittää toisaalta murhe siitä, kun meillä ei ole edes sitä ruotsalaista Klarnaa tai Spotifya. Ei Zlatanin Zlatania. Nokia oli ja meni. Se oli supertähti, joka loisti, loukkaantui eikä oikein koskaan päässyt kunnolla takaisin kentälle. Ronaldon tilanne ei toivottavasti ole näin ikävä. Katsoessani sunnuntai-illan peliä, minä näin kuitenkin yhtäläisyyksiä. Tai halusin nähdä. Minä näin nurmella nyyhkivän suomalaisuuden, joka kirosi huonoa tuuriaan. Vielä linkuttaen se (kutsutaan sitä vaikka Nokiaksi) nousee kertaalleen ylös ja suomalaisella sisulla eteenpäin. Sitten se nöyrtyy ja pyytää itse pääsyä vaihtopenkille. Niin Ronaldo kannettiin pois. Portugalin toivo oli menetetty. Ei ole toista yhtä taitavaa ja hyvää. Mistä uusi johtotähti – mistä uusi Nokia?

Peli virkosi EM-loppuottelun toisella puoliajalla ja lopputuloksena oli Portugalin yllätysvoitto. Moni menetti pitkävetorahansa vuosikausia vaihtopenkkiä kuluttaneen Éderin laukoessa voittomaalin. Suuren huomion sai kuitenkin myös kentän laidalla peliä seurannut Ronaldo. Sosiaalisessa mediassa veikkailtiin lähes yhtä innokkaasti pelin voittajaa kuin sitä, miten tämä itsekkääksi ja omahyväiseksi mielletty maailmantähti suhtautuisi omaan kohtaloonsa. Lopputulos: hän ylitti kaikki odotukset. Ronaldo jatkoi hengessä mukana pelin viimeisille minuuteille asti. Ajoittain hän linkutti melkein kentälle huutamaan ohjeita joukkuetovereilleen. Ehkä hän hivenen astui konkaripäävalmentaja Fernando Santosin tontille, mutta mitäs tuosta. Hän ei jäänyt vaihtopenkin nurkalle primadonnamaisesti murjottamaan, vaan näytti elävän ja hengittävän joukkueensa mukana. Niin kuin YLEn selostaja hienosti kiteytti, oli Ronaldosta sitten mitä mieltä tahansa, (ja niitä mielipiteitä riittää) lopputulos oli oikeastaan aika täydellinen. Jos Portugali olisi vienyt pelin Ronaldo ratkaisijanaan, olisi huomio keskittynyt vain häneen. Muu joukkue olisi unohdettu. Nyt kun supertähti puuttui kentältä, nousivat muut pelaajat keskeiseen asemaan. Ottelun voitti joukkue, ja siitähän jalkapallossa on kyse.

Vedetään tästä analogiat suomalaiseen digikeskusteluun. Aasinsillan tarjoaa Helsingin Sanomien haastattelema Suomen Keskuskauppakamarin digitalisaation asiantuntija Ilkka Lakaniemi. Hänen toteaa yllä mainitussa artikkelissa, että ei Euroopassa oikeastaan tarvita mitään jättiläisiä. Ei uutta Nokiaa – ei yhtä Ronaldoa. Niin kuin Portugalin joukkue sunnuntaina todisti, monta hyvää voi olla enemmän kuin yksi fantastinen. Ja hyvää osaamista Suomesta kyllä löytyy! Niin ja sattuneesta syystä, sitä on tällä hetkellä myös

. Näissä ja tulevaisuuden osaajissa piilee Suomen ja miksei Euroopankin digihyökkäyksen valttikortti. Tietty menestykseen tarvitaan myös vähän onnea ja oikeaa ajoitusta – ihan niin kuin siihen finaaliottelun voittomaalinkin. Eikä siitä yhdestä maksimaalisen medianäkyvyyden takaavasta henkisen kasvun kokeneesta supertähdestä ja draamantajuisesta yökkösestäkään haittaa olisi. Mutta vaihtopenkin nurkkaan jäämällä niitä maaleja on turha haikailla.