MyFondia VirtuaaliLakimies
18. maaliskuuta, 2016

Työelämän lait muutoksessa - mitä pitää tietää ja tehdä ja kuinka valmistautua?

Alkuvuoden mediatilaa on hallinnut keskustelu yhteiskuntasopimuksesta ja työelämän lainsäädäntöön kaavailluista pakkolaiesta. Pakkolakien säätäminen ja jopa niiden sisältö on edelleen auki, kun työmarkkinajärjestöt palasivat neuvottelupöytään. Työllisyyden ja kilpailukyvyn parantaminen on tavoitteena, mutta keinoista käydään keskustelua. Miten yrityksissä voidaan valmistautua ja miten nopeasti muutoksiin pitää tai saa reagoida?

Otetaan konkreettinen esimerkki, vuosilomalain muutos, josta eduskunta päätti viime viikolla. Laki hyväksyttiin eduskunnassa. Nyt laki odottaa presidentin nimeä alle ja sen suunniteltu voimaantulo on 1.4.2016. Muutoksen myötä vuosilomaa kertyy työntekijälle äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan aikana korkeintaan 6 kuukautta. Nykyinen laki kerryttää lomaa koko perhevapaan (pl. hoitovapaa) ajalta. Aika lasketaan perhevapaata kohti eikä lomanmääräytymisvuotta kohti, kuten loman kertyminen muutoin. Muuttuneita säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta perhevapaiden osalta vuosilomiin, jotka on ansaittu ennen 1.4.2016 eikä perhevapaisiin, joiden osalta ensimmäinen äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaapäivä on ollut ennen 1.4.2016. Käytännössä laki tulee siis sovellettavaksi vasta ensi vuonna. Ne, jotka ovat jo vanhempainvapaalla ennen 1.4.2016 kuuluvat koko vapaansa vanhan (nyt voimassaolevan) piiriin. Työnantaja joutuu olemaan muutoksesta otsikoita paremmin kartalla.

Toinen samaan syssyyn tuleva muutos kohdistuu lomalla sairastamiseen ja sen johdosta tehtävään loman siirtoon. Nykyisen vuosilomalain mukaan työntekijä saa pyynnöstä siirtää lakisääteisen vuosilomansa tullessaan sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvyttömäksi ennen vuosiloman alkamista tai sen aikana. Lakimuutoksen voimaantultua työntekijällä on oikeus vuosiloman siirtämiseen vasta 6 omavastuupäivän jälkeen, jos työkyvyttömyys alkaa vuosiloman jo alettua. Omavastuupäivät voivat kertyä myös yksittäisistä työkyvyttömyyspäivistä. (Jos työntekijä on tullut työkyvyttömäksi ennen loman alkamista, omavastuupäiviä ei tule.)

Omavastuupäivistä huolimatta jokaiselle työntekijälle turvataan aina vähintään 4 viikon vuosiloma, jos vuosilomaa on ansaintavuodelta kertynyt vähintään 24 arkipäivää. Jos työntekijälle on siis kertynyt enintään 24 arkipäivän vuosiloma, hänelle ei tule omavastuupäiviä ollenkaan. Jos hänelle on kertynyt yli 24 mutta alle 30 lomapäivää, omavastuupäiviä voivat olla vain 24 lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Jos kertynyttä lomaa on vähintään viisi viikkoa eli 30 lomapäivää, voi omavastuuaika olla enintään 6 päivää. Muuttunutta säännöstä sovelletaan siltä osin kuin työnantaja päättää loman siirrosta 1.4.2016 tai sen jälkeen.

Kuten tästä vuosilomalain muutoksesta voi huomata, liikkuvia osia on siinä paljon: perhevapaat, kertymisajat, käytetyt lomat, siirretyt lomat, sairastetut lomat jne...Se mikä on muutosten myötä selvää, on työnantajan velvollisuus entistä tarkemmin seurata ja tarkentaa vuosilomakirjanpitoa. Kaikki liikkuvat osat pitää pystyä selvittämään. Muutos korostaa sitä, että työnantajan tulee pystyä toimimaan nopeastikin muutoksissa. Lomakirjanpidon tulee olla kunnossa jo nyt, jotta muutokset saadaan huomioitua. Paras tapa valmistautua onkin se, että hommat ovat nykyisellään kunnossa. Kun hallinnossa on tiedossa mikä on yrityksen nykytila, on muutoksen vaikutus helpompi ennakoida tai toteuttaa nopeallakin aikataululla. Muistin tai muistilappusten varassa ei tilanne pysy hallussa – ainakaan kohtuullisella työmäärällä.

Olemme työstäneet porukalla usean yrityksen kanssa monella osa-alueella hommia kuntoon workshopeissa. Niitä on luvassa tämänkin vuoden aikana. Peli ei siis suinkaan ole menetetty, jos prosessit ja suunnitelmat ja paperit odottavat sitä hiljaisempaa hetkeä. Valmistaudut muutokseen parhaiten tietämällä ja tuntemalla oman yrityksen lähtötilanteen.

Tutustu meidän kattavaan workshop valikoimaan täältä: