MyFondia VirtuaaliLakimies
15. elokuuta, 2016

Tuhat päivää puhumatta – työpaikan ongelmien ratkaisu työsovittelussa

Työpaikalla oli kaksi työntekijää, jotka olivat olleet tuhat päivää puhumatta toisilleen. Kukaan ei enää edes muistanut mistä puhumattomuus oli saanut alkunsa. Voi olla, etteivät nämä henkilöt itsekään enää muistaneet. He kommunikoivat kolmannen työntekijän kautta, joka piti kirjaa puhumattomuuden kestosta. Tämä on valitettavasti tositarina. Tilastokeskuksen ja työterveyslaitoksen tilastojen mukaan työpaikkakiusaamiseen liittyvät tilastot ovat jo parinkymmenen vuoden ajan näyttäneet samaa karua totuutta: jopa viisi prosenttia työntekijöistä kokee työpaikkakiusaamista. Tämä tarkoittaa sitä, että työelämässä on satatuhatta suomalaista, jotka voivat pahoin. Tutkimusten mukaan esimiehillä menee konfliktien selvittelyyn jopa 40 % työajasta. Työpaikkariitely tulee kalliiksi, se syö yrityksen tulosta ja henkilöstön terveyttä.

Kuulin radiossa erään ”asiantuntijan” ratkaisuehdotuksen: ”Jätetään tunteet kotiin niin meillä ei ole enää vuorovaikutusongelmia työpaikalla”. Mikä ajatus! Miksi kukaan ei ole tätä aiemmin keksinyt? No ihan sen takia, että se on ratkaisuna absurdi ja jopa mahdoton. Tunteet ovat tarpeellisia ihmiselle, eivät pelkästään sosiaalisissa tilanteissa, vaan myös kaikessa ajattelussa ja ne tuovat myös paljon positiivista mukanaan. Tunteet kuuluvat kaikkeen inhimilliseen toimintaan. Koska olemme ihmisiä, emme robotteja, tunteet ovat osa meitä ja kaikkea ajatteluamme ja toimintaamme. Tunteet kuuluvat myös työelämään.

Työelämän ongelmat eivät yleisesti johdu tunteista vaan niiden tukahduttamisesta. Valtaosassa konflikteissa paha olo johtuu siitä, ettei tuntemuksista ole puhuttu avoimesti työpaikalla. Tuntemukset taas yleensä perustuvat väärinkäsityksiin tai virheellisiin analyyseihin. Joku luulee, että hänet tarkoituksellisesti suljetaan ulkopuolelle, häntä kohdellaan eri tavalla kuin muita tai muut toimivat niin kuin toimivat pelkästään loukkaamistarkoituksessa. Jos näistä tuntemuksista puhuttaisiin avoimesti, ei konflikteja eikä pahaa oloa syntyisi työpaikoilla. Harva ihminen on tarkoituksellisesti paha toiselle ihmiselle.

Työpaikan ongelmien havainnointi, selvittäminen ja ratkaiseminen kuuluvat työnantajan lakisääteisiin velvollisuuksiin. Hyvä esimies tekee aktiivisesti havaintoja erilaisissa tilanteissa alaistensa ryhmädynamiikasta. Avoimessa ilmapiirissä kaikki uskaltavat puhua avoimesti. Varautuneessa ilmapiirissä vain harvat ja yleensä samat ihmiset puhuvat. Esimiehellä kuuluu olla hyvät ”hoksottimet” eli tunneälyä huomata, jos jokin asia kalvaa alaisten keskuudessa. Pelkkä huomaaminen ei kuitenkaan riitä vaan esimieheltä edellytetään myöskin toimia ongelman osalta. Esimiehen tulee selvittää asiaa, ratkaista se ja seurata, että ratkaisu tepsii.

Työelämän ongelmat ovat ratkaistavissa puhumalla. Työsovittelu on prosessi, joka tarjoaa työkalun solmujen käsittelyyn ja avaamiseen. Sovittelussa haetaan ymmärrystä omalle näkökannalle sekä muiden näkökannoille. Kun ymmärrys tulee, sovittelussa mukana oleva näkee ikään kuin peilin kautta itsensä ja oman käyttäytymisensä vaikutukset toisten käyttäytymiseen. Parhaassa tapauksessa sovitteluun osallistuva oivaltaa itse, että konflikti on ratkaistavissa muuttamalla omaa toimintatapaa tai ajattelua. Tämä oivallus on ratkaiseva osallistujan loppuelämän osalta, sillä konfliktit ovat vältettävissä jatkossakin samalla oivalluksella. Hyvä esimies käyttää työsovittelun periaatteita oivaltavasta oppimisesta jokapäiväisessä johtamistyössään.

Kaikki työelämän konfliktit ovat ratkaistavissa, ei tunteiden kotiin jättämisellä, vaan puhumalla.