MyFondia VirtuaaliLakimies
7. marraskuuta, 2013

Päteekö omistuksenpidätysehto konkurssissa?

Toimittaja A on myynyt Rakennusliike B:lle rakennustarvikkeita luotolla 100.000 euron arvosta. Toimittaja kuulee maanantaiaamuna, että rakennusliike on hakenut itsensä perjantaina konkurssiin. Toimittaja muistelee, että heidän toimitusehtojensa mukaan kaikki toimitukset tapahtuvat ”omistuksenpidätysehdoin” ja päättää mennä hakemaan tavarat pois ostajalta. Sitä ennen hän kuitenkin päättää soittaa lakimiehelleen varmistuakseen, toimiiko hän oikein.

Selostettuaan asian lakimiehelle tämä toteaa, että toimittajan kannattaa luopua aikeistaan. Muutoin hän voi syyllistyä omankädenoikeuteen tai muuhun rikokseen. Toimittaja on hämmästynyt ja ihmettelee, eivätkö yleiset toimitusehdot pädekään tässä tilanteessa.

Omistuksenpidätyksellä tarkoitetaan osapuolten välistä sopimusta siitä, että myyjä pidättää itsellään kaupan kohteen omistusoikeuden siihen asti, kunnes ostaja on maksanut kaupan kohteen kokonaisuudessaan. Omistuksenpidätys on siis yhdenlainen vakuusjärjestely, ja sen tarkoituksena on turvata myyjää niissä tilanteissa, jossa ostaja ei maksa kauppahintaa.

Omistuksenpidätys sitoo vain, jossa siitä on sovittu kaupanteon yhteydessä ennen kuin tavara on luovutettu ostajalle. Toisin sanoen myyjä ei voi jälkikäteen vedota pidättävänsä omistuksen, jos tällaisesta ei ollut kaupanteon yhteydessä puhetta. Tällä on tarkoitettu suojata konkurssivelkojia ja estää se, ettei konkurssipesää tyhjennettäisi velkojien vahingoksi noutamalla kaikki omaisuus pois pesästä omistuksenpidätysehtoon vedoten.

Ehkä suurimpana yllätyksenä toimittajille konkurssitilanteessa tulee se, ettei omistuksenpidätys päde silloin, jos tavara on toimitettu ostajalle tarkoituksella, että ostaja luovuttaa tavarat edelleen tai liittää ne muuhun omaisuuteen. Tässä tapauksessa toimittaja A oli myynyt rakennusliike B:lle betonirautaa, eristeitä ja muuta rakennusmateriaalia, jotka rakennusliikkeen oli tarkoitus käyttää urakoitavaan kohteeseen. Asiassa ei ole merkitystä sillä, olivatko tavarat vielä rakennusliikkeen omassa varastossa vai jo siirretty urakoitavaan kohteeseen. Riittää, että rakennusliikkeellä on ollut mahdollisuus tehdä näin.

Omistuksenpidätysehto pätisi tässä tilanteessa ainoastaan, jos toimittaja olisi myynyt rakennusliikkeelle koneita ja laitteita, jotka tulisivat rakennusliikkeen omaan käyttöön, ei luovutettavaksi edelleen. Samoin omistuksenpidätysehto pätisi, jos toimitusehdoissa olisi määrätty, ettei rakennusliike saa luovuttaa tavaroita edelleen ennen kuin ne on kokonaan maksettu. Tällainen ehto on kuitenkin hyvin harvinainen eikä kukaan ostaja sellaiseen todennäköisesti suostuisi.

Omistuksenpidätysehdosta kannattaa siis muistaa, että se pätee vain, jos siitä on etukäteen sovittu. Pelkkä viittaus yleisiin toimitusehtoihin ei kuitenkaan yleensä riitä, vaan ehdot on myös toimitettava asiakkaalle ja mielellään toimittava siten, että asiakas allekirjoituksellaan vahvistaa noudattavansa niitä. Toisaalta ehdon sitovuuteen konkurssitilanteessa kannattaa suhtautua varauksellisesti. Missään tapauksessa ei kannata käyttää sitä ainoana vakuusjärjestelynä. On hyvin todennäköistä, ettei omistuksenpidätysehto päde, ainakaan, jos on kyse edelleen myytävistä tai luovutettavista tuotteista.

Kirjoittaja on Fondian lakimies, joka on toiminut sekä velkojien edustajana että pesänhoitajana konkurssiasioissa.