MyFondia VirtuaaliLakimies
7. maaliskuuta, 2013

Miten paljon osakesarjat voivat erota toisistaan – missä kulkee osakkeiden erilajistamisen raja?

Osakesarjoja käsittelevässä blogissani kirjoitin siitä, miten erilaisia osakesarjoja ja osakkeiden erilajistamista voidaan hyödyntää yhtiön rahoituksessa. Mutta miten erilaisia eri osakesarjojen osakkeista voidaan tehdä – onko tämä täysin osakkeenomistajien sopimusvapauden piiriin kuuluva asia, vai onko olemassa jokaiselle osakkeelle ”pakollisia” ominaisuuksia?

Mitä laki sanoo?

Osakeyhtiölaki ei suoraan anna vastausta siihen, miten paljon osakkeita voidaan erilajistaa. Koska osakkeiden erilajisuudesta on määrättävä yhtiöjärjestyksessä, vastausta voidaan lähteä hakemaan säännöksestä, jonka mukaan ”lain pakottavien säännösten ja hyvän tavan vastainen yhtiöjärjestyksen määräys ei ole pätevä”. Tämä siis asettaa erilajistamisellekaksi rajaa: pakottava lainsäädäntö ja hyvä tapa. Erityisesti hyvä tapa on vaikeasti määriteltävissä, mutta myöskään osakeyhtiölain säännösten pakottavuus ei ole kaikilta osin selvää.

Selvästi kielletyt ja sallitut määräykset

Kuten edellisessä blogissani kirjoitin, on selvää, että osakkeiden tuottamaa oikeutta osinkoon samoin kuin äänioikeutta yhtiökokouksissa voidaan muokata rajattomasti osakkeita erilajistettaessa. Sekä jako-osaisuus että äänivalta voidaan siten poistaa kokonaan, ja näitä koskevat määräykset ovatkin hyvin tavallisesti käytössä. Myös lunastus- ja suostumuslausekkeet ovat tavallisia ja sallittuja, kunhan ne ovat lain säännöksien mukaisia. Osake voi siis olla esimerkiksi äänivallaton, osinkoon oikeuttamaton, ja sen lisäksi se voidaan määrätä määräpäivänä takaisin lunastettavaksi – kyseessä voi siis olla instrumentti, joka sisältönsä puolesta muistuttaa enemmän velkaa kuin osaketta, mikä se muodollisesti on.

Koska lain pakottavista säännöksistä ei voida poiketa, voidaan todeta, että monet osakeyhtiölain vähemmistöoikeuksia koskevat säännökset ovat sellaisia, että niiden osalta erilajistaminen ei ole mahdollista. Osakesarjalta ei siis esimerkiksi voida poistaa oikeutta yhtiökokouksen päätöksen moittimiseen tai vahingonkorvauksen vaatimiseen. Tiivistäen voidaan myös todeta, että oikeudet, jotka ovat koko osakeyhtiörakenteen kannalta olennaisia, ovat pakottavia. Lisäksi selvää on, että liian laajasti kirjoitetut rajoitukset osakkeen tuottamiin oikeuksiin eivät ole mahdollisia. Mikäli oikeuksia halutaan rajoittaa jonkin osakesarjan osalta, on tämä tehtävä riittävän yksilöidysti ja tarkasti.

Erilajistamisen harmaa alue

Koska laissa ei ole tarkasti ja yksiselitteisesti määritelty erilajistamisen rajoja, muodostuu harmaa alue: kaikenlaisesta erilajistamisesta ei voida suoraan sanoa, onko se kiellettyä vai sallittua. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii ns. informaatio-oikeuksien karsiminen osakkeesta: voidaanko määrätä, että tietynlajisten osakkeiden omistajat eivät saa esimerkiksi osallistua yhtiökokoukseen, tai muulla tavoin rajoittaa osakkeenomistajien tiedonsaantioikeuksia? Voidaan nimittäin argumentoida, että tiedonsaantioikeus kuuluisi osakkeenomistajan ehdottomiin oikeuksiin, joita ei voisi rajoittaa. Käytännössä tällaisia osakesarjoja on kuitenkin käytetty.

Toisena mielenkiintoisena kysymyksenä voidaan pohtia esimerkiksi sitä, voisiko osakkeeseen lisätä muitakin velvoitteita kuin merkintähinnan ja mahdollisesti määrättyjen maksujen suorittaminen yhtiölle? Esimerkiksi työvelvoitteesta voidaan kyllä sopia osakassopimuksessa, mutta voisiko tämä olla suoraan osakeomistuksesta yhtiöjärjestyksen määräyksen perusteella seuraava velvoite? Toki tässä arvioinnissa tulisi vastaan monia haasteita, esimerkiksi verotuksen näkökulmasta.

Yhteenvetona voidaan kuitenkin todeta, että tahdonvaltaisuus ja sopimuksenvapaus on myös osakkeiden erilajisuutta arvioitaessa pääsääntö, ja osakeyhtiölakiin kirjoitettu tärkeä periaate. Kunhan selvästi pakottavat säännökset huomioidaan ja erilajistamisella ei pyritä selvästi hyvän tavan vastaiseen tai kohtuuttomaan lopputulokseen, voidaan osakesarjoista tehdä varsin vapaastikin oikeuksiltaan ja velvollisuuksiltaan erilaisia.