MyFondia VirtuaaliLakimies
26. huhtikuuta, 2011

Kahvitauko kunniaan

Henkilökunnan kahvitaukoa voi käyttää kuvastimena työpaikalla vallitsevasta ilmapiiristä, työntekijöiden hyvinvoinnista ja yhteishengestä. Kahvitauon puuttuminen voi myös kieliä työyhteisössä piilevistä ongelmista. Jos työntekijät tekevät työtä yksinään, juovat kahvikupposensa työpöytänsä ääressä eivätkä halua ”tuhlata” aikaa työkavereiden kanssa jutusteluun, pidemmän päälle myös tavoiteltu tehokkuus voi kärsiä.

Kahvitauot antavat jaksamisen kannalta tärkeitä hengähdystaukoja työnteon lomaan ja lisäävät asiantuntijoiden mukaan myös tehokkuutta ja tiedon jakamista. Kahvipaussit nostattavat myös yhteishenkeä, lisäävät luottamusta kollegoihin ja tekevät työympäristöstä mukavamman paikan viettää jopa kolmasosa aikuiselämästään. Paraskaan ravihevonen ei juokse loputtomiin ilman hierontaa ja lepoa.

Tärkeät tauot

Liian kauan on puhuttu siitä, kuinka kahvitauko pysäyttää tehtaat ja työnteon kahdesta kolmeen kertaan päivässä ja maksaa yhteiskunnalle maltaita. Työpaikkojen ilmapiiri on kokenut suuria mullistuksia 80-90-luvulta tähän päivään asti.

Ensin elettiin keskellä kiireisiä nousukauden vuosia: yrityksillä riitti töitä, kiirettä ja rahaa. Sitten koitti lama, joka vaati työnantajien ja työntekijöiden jaksamiselta paljon. Irtisanomiset kiristivät henkilösuhteita, ja työelämään jääneet koettivat selvitä epävarmassa tilanteessa. Nyt nousuvuodet lisäävät jälleen töitä, mutta työntekijöiden määrä ei seuraa perässä. Siksi onkin erityisen tärkeää, että taukojen ja levon merkitys otetaan työelämässä huomioon.

Kahvitauko kunniaan

Hyvä työnantaja ymmärtää kahvihetkien merkityksen, ja tarjoaa niihin puitteet. Hyvässä työpaikassa kahvihuone tai kahvila on parhaimmillaan yrityksen sydän, joka sykkii eloisasti työelämän tahdissa ja pitää niin työntekijät kuin asiakkaat fyysisesti ja henkisesti voimissaan.

Iloinen puheensorina täyttää kahvihuoneen, kun kaikki kokoontuvat vaihtamaan kuulumisia, siemailemaan kupillista höyryävän kuumaa kahvia ja nauttimaan toistensa seurasta. Hyvässä työpaikassa tiedetään, että ravihevonen on sitä menestyksekkäämpi, mitä enemmän se saa hengähtää lajitoveriensa kanssa ja mitä useammin se pääsee irtaantumaan työelämän virrasta.

Vaikka monilla aloilla lakisääteisiä kahvitaukoja ei tunneta, voi yritys itse päättää miten keskeiseksi ja hyväksyttäväksi osaksi yrityskulttuuria kahvitauko halutaan määrittää. Kahvitauosta saa parhaan hyödyn, kun koko henkilökunta omaksuu tavan eikä tauolle tulon kynnys ole korkea.

Jos kahvitauot olisivat laissa määriteltyjä, lisääntyisikö työntekijöiden hyvinvointi? Ehkä. Toisaalta fiksu yritysjohto ymmärtää kahvitauon merkityksen myös ilman lakisääteisiä velvoitteita. Tulevaisuuden tavoitteena saisi olla Suomi, jossa kylmäveriset ravurimme pääsevät ansaitusti ja säännöllisesti laitumelle kirmaamaan.