MyFondia VirtuaaliLakimies
25. helmikuuta, 2016

Etälääketieteestä suuntaa tulevaisuudelle?

Lääkäreiden etävastaanotot yleistyvät Suomessa vähitellen kaikilla terveydenhuollon sektoreilla. Työterveyshuolto ja yksityinen sektori kehittävät aktiivisesti nettivastaanottoja, koska niiden avulla voi hoitaa potilaita tehokkaammin, helpommin ja pienemmin kustannuksin. Julkinen sektori hakee puolestaan apua lääkärivajeeseen sekä mahdollisuutta tarjota lääkäripalveluita syrjäseuduille.

Haluaisitko sinä terveyspalvelujen tuottajana antaa potilaille mahdollisuuden tavoittaa lääkäri puhelimitse tai videon välityksellä vaikka kotoa käsin? Näin voitaisiin välttää sairaana vastaanotolle lähteminen ja e-reseptin saisi tarvittaessa suoraan apteekkiin. Myös kynnys hoitoon hakeutumiselle saattaisi laskea. Työterveyden asiakasyritysten näkökulmasta uusi ajanmukainen tapa tukea henkilöstön terveyttä edistää palvelun saatavuutta sekä säästää henkilöstön matka- ja työaikaa.

Houkutteleva vaihtoehto, kunhan yhteiset pelisäännöt ovat selvät. Etälääketieteen rauhallinen ja hallittu eteneminen on edellytyksenä potilasturvallisuuden, palvelun laadun sekä tietosuojan ja tietoturvan varmistamiseksi. Tällöin on mm. linjattava, millaisia oirepohjaisia rajauksia uudelle palvelulle tehdään sekä missä potilas ja lääkäri voivat olla vastaanoton ajan. Pohdittavaksi tulee, soveltuuko esimerkiksi kesänviettopaikka nettilääkärin vastaanotoksi.

Syksy toi säännöt etälääkärille

Voimassa olevassa lainsäädännössämme ei ole kattavia säännöksiä etäpalveluille. Yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistamisen yhteydessä tavoitteena on huomioida myös uudistuvat palvelujen tuottamistavat. Tätä odotellessa sosiaali- ja terveysministeriö ja Valvira antoivat viime vuoden lopussa valtakunnalliset linjaukset terveydenhuollon etäpalveluista. Yhteenvetona voisi todeta, että palvelut ovat sisällön osalta pääsääntöisesti verrannollisia perinteisiin vastaanottokäynteihin. Palveluntuottajalla on oltava asianmukaiset tilat, laitteet ja koulutuksen saanut henkilökunta. Palvelujen tarjoaminen edellyttää:

  • huolellista arviointia palvelun soveltuvuudesta toteutettavaksi etäpalveluna sekä asiakkaan soveltuvuudesta hoidettavaksi etäyhteyden välityksellä
  • asiakkaan suostumusta ja tunnistamista luotettavalla menetelmällä
  • asianmukaisia potilasasiakirjamerkintöjä ja potilasrekisterin ylläpitoa
  • yksityiselle palveluntuottajalle ja itsenäiselle ammatinharjoittajalle myönnettyä lupaa tai rekisteröintiä vastaanottotoimintaan sekä
  • palveluntuottajan omavalvontasuunnitelman laatimista ja päivittämistä.

Nykyisin nettivastaanotoista ei makseta Kela-korvausta, mikä on hidastanut niiden yleistymistä yksityissektorilla. Odotamme mielenkiinnolla Kelan uutta linjausta korvattavuudesta, joka julkaistaan arviolta 1.3.2016 etäpalveluiden muiden reunaehtojen tultua nyt valtakunnallisesti määriteltyä.

Tavoitteena joustava vaihtoehto perinteiselle vastaanottokäynnille

Selvää on, että lääkärin kohtaamista kasvotusten ei voida aina korvata. Perinteinen vastaanottokäynti on tarpeen mm. silloin, kun hoidon aloittaminen edellyttää potilaan fyysistä tutkimista. Parhaimmillaan etävastaanotto toimii kuitenkin joustavana vaihtoehtona osana terveyspalvelun tuottajan kokonaispalvelumallia. Hyviä kokemuksia etäyhteyden käytöstä on saatu ajanvarausten lisäksi mm. kroonisten sairauksien seurantakäynneistä sekä terveydenhuollon tutkimustulosten välittämisestä asiakkaalle. Palveluiden skaala, joita voitaisiin toteuttaa etälääketieteen välityksellä, on todella laaja.

Kiinnostuitko? Autamme Fondialla mielellämme etäpalveluihin ja tietosuojavaatimuksiin liittyvissä juridisissa kysymyksissä. Panostamme itsekin tänä vuonna erityisesti digitalisaatioon ja uusien entistä tehokkaampien työtapojen kehittämiseen. Tutustu myös seuraaviin maksuttomiin webinaareihimme: